Viskeraalirasva eli sisäelinrasva
Viskeraalirasva on sisäelinten ympärille ja vatsaonteloon kertynyttä vatsarasvaa eli sisäelinrasvaa. Ehkäise viskeraalirasvan muodostumista oikeanlaisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla sekä vältä liiallista stressiä ja päihteiden käyttöä.

Viskeraalirasva eli sisäelinrasva
Viskeraalirasva on sisäelinten ympärille ja vatsaonteloon kertynyttä vatsarasvaa eli sisäelinrasvaa. Ehkäise viskeraalirasvan muodostumista oikeanlaisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla sekä vältä liiallista stressiä ja päihteiden käyttöä.
Viskeraalirasva lyhyesti
- Viskeraalirasvaa voi kertyä runsaasti myös normaalipainoiselle henkilölle. Noin 10 % kaikesta kehon rasvamassasta on normaalisti viskeraalista rasvaa.
- Perimä vaikuttaa vatsarasvan muodostumiseen, mutta myös elintavoilla on sen muodostumiseen suuri rooli.
- Viskeraalirasvan määrää voidaan mitata helposti kehonkoostumusmittauksella – valitse kertamittaus tai rajaton vuosijäsenyys.
Mitä on viskeraalirasva?
Vatsarasva eli viskeraalirasva on vatsaontelon sisälle ja sisäelinten ympärille sekä sisälle kertynyttä rasvaa. Sitä kutsutaan myös sisäelinrasvaksi ja viskeraaliseksi rasvaksi. Viskeraalirasva antaa elinten välille tilaa ja normaalisti sitä on kehon rasvamassasta arviolta 10 %.
Viskeraalirasvan määrä voi olla suuri, vaikka henkilö olisikin normaalipainon rajoissa. Perimällä on vaikutusta siihen, kuinka paljon vatsaonteloon kertyy liikarasvaa, mutta siihen voidaan vaikuttaa myös elintavoilla. Miehillä on usein suurempi taipumus viskeraalirasvan kertymiseen kuin naisilla.
Mitä viskeraalirasva aiheuttaa?
Vatsaonteloon kertyvä rasva on aineenvaihdunnallisesti aktiivisempaa kuin ihonalainen rasva ja on sen vuoksi vaarallisempaa terveydelle. Sitä kerääntyy erityisesti maksaan häiriten sen toimintaa ja aiheuttaen muun muassa rasvamaksaa.
Liiallinen viskeraalirasva altistaa elintapasairauksille. Se aiheuttaa elimistössä matala-asteista tulehdusta ja kohottaa verenpainetta, lisää riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja erilaisiin suolisto-ongelmiin.
Miten selvittää viskeraalirasvan määrän?
Viskeraalirasvan määrä voidaan selvittää kehonkoostumusmittauksen tai erilaisten kuvantamismenetelmien avulla. Tarkin mittaustulos saadaan bioimpedanssimenetelmällä, joka on menetelmänä luotettava ja käytännöllinen. Bioimpedanssimenetelmään perustuva kehonkoostumusmittaus onnistuu helposti ja edullisesti Puhti-kehonmittauksella. Kehonkoostumusmittaus kertoo viskeraalirasvan määrän lisäksi yli 50 kehosi koostumusta kuvaavaa arvoa.
Seuraa vyötärönympärysmittaa
Helpoin tapa seurata viskeraalirasvan määrän muutosta on mitata vyötärönympärys säännöllisesti pelkän painon seuraamisen sijaan. Vyötärön ympärysmitta kuvaa keskivartalolle kertyvää liikarasvaa. Naisilla yli 80 cm:n ja miehillä yli 94 cm:n vyötärönympärys kohottaa elintapasairauksien riskiä.
Painoindeksi antaa suuntaa, mutta se ei mittaa sisäelinrasvaa
Painoindeksi ei ole kovin luotettava tapa arvioida viskeraalirasvan määrää, sillä se ei kerro minne rasva on varastoitunut. Painoindeksi kuitenkin kuvastaa painon suhdetta pituuteen ja antaa osviittaa ylipainosta tai alipainosta.
Mikä on hyvä viskeraalirasva-arvo?
Kehonkoostumusmittauksessa viskeraalirasvan arvo annetaan joko pinta-alana (cm²) tai tasoyksikkönä. Cm²-arvo kuvaa rasvan peittämää pinta-alaa vatsaontelon poikkileikkauksessa navan tasolla. Viskeraalirasvan viitearvo iästä ja sukupuolesta riippumatta on alle 100 cm². Nuorella iällä luvut ovat tyypillisesti merkittävästi matalampia kuin varttuneessa elämänvaiheessa. Arvo kasvaa usein iän myötä, mutta sen tulisi pysyä viitealueella.
Joskus viskeraalirasvan arvot annetaan tasoyksikkönä, jossa taso 1 vastaa 10 neliösenttimetrin pinta-alaa. Näin ollen tavoiteltava viskeraalirasvan määrä tulisi pitää alle 10 tason iästä ja sukupuolesta riippumatta. Oman tarkan arvon saat selville vain mittaamalla kehonkoostumuksen.
Miten ehkäistä viskeraalirasvan muodostumista?
Terveelliset elämäntavat, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä säännöllinen liikunta auttavat ehkäisemään viskeraalirasvan muodostumista. Myös stressi ja päihteiden käyttö vaikuttavat viskeraalirasvan muodostumiseen.
Miten päästä eroon viskeraalisesta rasvasta?
Viskeraalirasvasta ei koskaan tarvitse päästä täysin eroon, vaan sitä on luonnostaan ihmisellä jonkin verran. Tärkeää on pitää sen määrä terveen rajoissa. Viskeraalirasvan vähentäminen vaatii kärsivällisyyttä. Tavallinen laihduttaminen on tärkeimmässä roolissa, kun halutaan eroon viskeraalirasvasta. Rasvakudos nimittäin vähenee usein enemmän vatsaontelon sisältä kuin ihon alta.
Myös liikuntavoittoinen laihduttaminen on tehokas keino päästä eroon viskeraalirasvasta. Erityisesti kestävyysharjoittelun on todettu olevan voimaharjoittelua tehokkaampi keino viskeraalirasvan vähentämisessä.
Vinkkejä sisäelinrasvan vähentämiseen:
- Huolehdi terveellisestä ja monipuolisesta ruokavaliosta.
- Harrasta liikuntaa säännöllisesti, lisää etenkin kestävyysharjoittelua.
- Huolehdi riittävästä ja laadukkaasta unesta.
- Yritä vähentää stressiä aiheuttavia tekijöitä.
- Vähennä alkoholin kulutusta.
- Lopeta tupakointi.
Milloin kannattaa tulla kehonmittaukseen?
Kehonkoostumusmittaus on järkevä aloittaa heti, kun haluat tietää viskeraalirasvasi määrän ja seurata muutosta. Mittaus sopii kaikille, jotka suunnittelevat elintapamuutosta, haluavat arvioida sydän- ja aineenvaihduntaterveyden riskejä tai tarkistaa, että painonpudotus kohdistuu oikeisiin paikkoihin. Meillä pääset mittaukseen ilman lähetettä, nopeasti ja helposti. Tulokset näet selkeästi Oma Puhti -raportilta yhdessä muiden arvojen kanssa.
Tutustu Puhti-kehonmittaukseen
Usein kysyttyä viskeraalirasvasta
Sisäelinrasva (viskeraalirasva) on vatsaonteloon sekä sisäelinten ympärille ja osin niiden sisään kertyvää rasvaa. Sitä on normaalisti noin 10 % kehon rasvamassasta, mutta määrää voi kertyä runsaasti myös normaalipainoiselle. Liiallinen sisäelinrasva on aineenvaihdunnallisesti aktiivista ja lisää riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, tyypin 2 diabetekseen ja rasvamaksaan. Määrä mitataan luotettavasti kehonkoostumusmittauksella.
Viskeraalirasva on haitallista, koska se on aineenvaihdunnallisesti aktiivista ja vapauttaa aineita suoraan verenkiertoon, mikä ylläpitää matala-asteista tulehdusta ja kohottaa verenpainetta. Se kertyy erityisesti maksaan, häiritsee sen toimintaa ja altistaa rasvamaksalle sekä heikentää insuliinin vaikutusta, mikä lisää tyypin 2 diabeteksen riskiä. Samalla kasvaa riski sydän- ja verisuonisairauksiin sekä erilaisiin suolisto-ongelmiin. Haitta voi olla merkittävä myös normaalipainoisilla, joten määrää kannattaa mitata ja seurata.
Normaalina tavoitteena pidetään viskeraalirasvaa alle 100 cm² iästä ja sukupuolesta riippumatta. Nuorilla arvot ovat tyypillisesti selvästi tätä matalampia, mutta iän myötä määrä voi kasvaa, mutta sen tulisi silti pysyä viitealueella. Jos tulos annetaan tasoyksikkönä, tavoite on alle tason 10. Tarkan arvon saat luotettavasti kehonkoostumusmittauksella.
Vatsarasva vähenee parhaiten yhdistämällä tasapainoinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta. Tavoitteena on kehon kokonaisrasvan vähentäminen, sillä silloin myös viskeraalirasva pienenee. Käytännössä tämä tarkoittaa maltillista energiavajetta, arkeen sopivaa aerobista liikuntaa ja riittävää lihaskuntoharjoittelua.
Viskeraalirasva vähenee eri tahtia yksilöstä riippuen, mutta elintapamuutoksilla ensimmäiset muutokset näkyvät yleensä 1–2 kuukaudessa. Keskimäärin yhtä rasvamassakiloa kohti viskeraalirasvan pinta-ala pienenee noin 6,9 cm², jos energiavaje ja liikunta toteutuvat johdonmukaisesti. Nopeuteen vaikuttavat lähtötaso, ikä, perimä, ruokavalion laatu, liikunnan määrä sekä uni ja stressi.
BMI ei ole luotettava mittari viskeraalirasvalle, koska se kuvaa vain painon suhdetta pituuteen eikä rasvan sijaintia. Luotettavampi tapa mitata viskeraalirasva on kehonkoostumusmittaus. Kehonkoostumusmittauksessa viskeraalirasva ilmoitetaan cm²-arvona, joka on vatsaontelon poikkileikkaus navan tasolla.
Viskeraalisen rasvan vähentäminen vaatii yleensä elämäntapamuutoksia, kuten säännöllistä liikuntaa, tasapainoista ruokavaliota ja painonhallintaa. Aerobinen liikunta, kuten juoksu tai pyöräily, on erityisen tehokasta viskeraalisen rasvan vähentämisessä. Myös riittävä uni ja stressin hallinta ovat tärkeitä.
