Mitä leukosyytit eli valkosolut ovat?

Leukosyytit ovat tärkeitä elimistön immuunijärjestelmän kannalta. Leukosyytit eli valkosolut toimivat elimistössä ennen kaikkea erilaisten tulehdusten torjujina. B-Leuk ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän veressä.

Leukosyyttejä ovat:

• neutrofiilit
• eosinofiilit
• basofiilit
• lymfosyytit
• monosyytit.

Valkosolujen merkitys terveydelle on merkittävä. Valkosolut taistelevat viruksia, bakteereita, loisia ja muita kehon terveyttä uhkaavia tunkeilijoita vastaan. Niiden määrä kasvaa tulehduksen aikana.

Valkosolut muodostuvat luuytimissä, mistä ne siirtyvät verenkierron mukana ympäri kehoa. Suurin osa valkosoluista varastoituu kudoksiin ja vain pieni osa niistä kiertää veressä. Silti verikokeilla voidaan saada hyvä kuva koko elimistön valkosolutilanteesta.

B-Leuk tutkimus

B-Leuk-tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän veressä. Normaalitilanteessa ihmisen veressä on noin 3,4–8,2 miljardia valkosolua litrassa verta. Sekä leukosyyttien liian pieni että liian suuri määrä veressä kertovat terveysongelmista.

B-Leuk kuuluvat perusverenkuvaan ja täydelliseen verenkuvaan.

Mitkä ovat leukosyyttien viitearvot (B-Leuk viitearvot)?

Leukosyyttien (B-Leuk) viitearvo on sekä miehillä että naisilla 3.4–8.2 xE9/L. Arvo ilmoitetaan yksikössä xE9/l.

Leukosyytit koholla? – Mistä korkea leukosyyttien arvo johtuu?

Korkea B-Leuk-arvo voi johtua monesta syystä. Suurentunutta valkosolujen määrää kutsutaan leukosytoosiksi. Hieman koholla olevat arvot ovat varsin yleisiä. Arvoja voivat nostaa esimerkiksi raskaus, fyysinen tai psyykkinen rasitus, ateriointi, tupakointi tai tablettikortisonikuuri.

Leukosyyttien määrä suurenee monissa sairauksissa. Elimistö lisää valkosolujen tuotantoa erityisesti bakteeritulehduksissa. Muita tavallisia syitä leukosyyttiarvojen kohoamiseen ovat nuhakuume, influenssa ja muut virustaudit sekä allergiat.

Merkittävää valkosolujen määrän nousua esiintyy useissa leukemiatyypeissä.

Mihin matala leukosyyttien arvo viittaa?

Pienentynyttä valkosolujen määrää kutsutaan leukopeniaksi. Valkosolujen pienentynyt määrä heikentää elimistön puolustusjärjestelmää.

Valkosolujen määrä voi laskea kahdesta syystä: valkosolujen suuren kulutuksen tai luuytimen häiriintyneen tuotannon vuoksi. Lievää leukopeniaa nähdään esimerkiksi tiettyjen virustautien yhteydessä, ja sen korjaantuu taudin parantuessa. Merkittävän leukopenian syy tulee aina selvittää.

Mikä aiheuttaa leukopeniaa?

Leukopeniaa eli pienentynyttä valkosolujen määrää voivat aiheuttaa:

• Monet virustaudit.
• Eräät tartuntataudit, kuten HIV/AIDS ja tuberkuloosi.
• Eräät autoimmuunisairaudet, kuten lupus ja nivelreuma.
• Eräät verisolujen tai luuytimen tilat ja sairaudet, kuten aplastinen anemia, myelodysplastiset oireyhtymät, myelofibroosi ja yliaktiivinen perna.
• Monet syövät ja syöpähoidot.
• Synnynnäiset häiriöt, kuten vakava synnynnäinen neutropenia.

Harvinaisissa luuytimen sairauksissa ja tiettyjen lääkkeiden vaikutuksesta valkosolujen määrä voi pudota hyvin pieneksi.

Leukopenia ei yleensä aiheuta havaittavia oireita. Leukopeniaa hoidetaan sitä aiheuttavan syyn mukaisesti.

Leukosyyttien tutkimus B-Leuk

B-Leuk-tutkimus ilmoittaa valkosolujen kokonaismäärän, mutta ei erottele eri valkosolutyyppien määriä. Silloin, kun valkosolujen määrä on selkeästi poikkeava, on yleensä tarpeellista selvittää valkosolujen erittelylaskenta eli diffi, jossa eritellään eri valkosolutyyppien määrät. Näin voidaan tarkemmin selvittää muuttuneen leukosyyttien arvon syytä.

Miten pääsen leukosyyttien tutkimukseen B-Leuk?

Leukosyyttien määrä, B-Leuk kuuluu perusverenkuvaan ja täydelliseen verenkuvaan. Perusverenkuva kuuluu moniin Puhdin laboratoriopaketteihin.

Valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi) kuuluu täydelliseen verenkuvaan.

Puhdin kautta pääset kaikkiin tutkimuksiin ilman lääkärin lähetettä.

Voit tilata erikseen lääkärin etäkonsultaation helposti suoraan tulosraportin lopusta, mikäli haluat keskustella tuloksistasi ja terveydestäsi, tulokset poikkeavat viitearvoista, sinulla on oireita tai herää epäilys sairaudesta.

Lue lisää aiheesta

Blogi

3 veriarvoa, jotka voivat vaikuttaa jaksamiseen – Oletko jo mitannut?

05.03.2019

Hemoglobiini (B-Hb) – Mittaus ja viitearvot

20.06.2018

Täydellinen verenkuva B-TVK – Mittaus ja viitearvot – Mitä TVK sisältää?

18.06.2018

Verikokeiden lyhenteet ja viitearvot (Laboratoriotutkimukset)

27.04.2022

Blogi

Miltä Puhdin tulosraportti näyttää?

02.03.2020

Blogi

Missä vaiheessa Puhdin laboratoriotesteihin kannattaa mennä?

19.05.2020