Tämänhetkinen maailmantilanne koskettaa meitä jokaista, mutta ei kaikkia samoin tavoin. Meissä herää erilaisia tunteita ja käsittelemme niitä eri tavoin. Osalle tilanne tulee lähelle hyvinkin henkilökohtaisella tasolla.

Lisäksi uudet huolet heräsivät harvinaisen haasteelliseen aikaan. Olemme eläneet jo kaksi vuotta poikkeuksellisessa maailmantilanteessa, joka on ollut omiaan ravistelemaan perusturvallisuuden tunnettamme.

Korona-aika on ollut monille raskas kokemus. Muuttunut arki ja lisääntynyt pelko terveydestä ovat vieneet voimavarojamme jo pidemmän aikaa. Kasaantunut mielen kuormitus voi nyt nostaa kipeitä ja vaikeita ajatuksia sekä tunteita normaaliakin voimakkaammin pintaan. Mieli saattaa kysyä, mitä seuraavaksi? Mitä vielä?

Haluamme olla tukenasi. Mehiläisen työterveyspsykologi Milla Maaria Kansanoja kokosi kuuden kohdan listan, joka sisältää vinkkejä ja huomioitavia asioita sekä tietoa mielen toiminnasta haastavassa tilanteessa.

1. Mieli saa reagoida

Kun yhteiskunnallinen tilanne on huolestuttava, mieli saa reagoida. Tilanne voi nostaa pintaan esimerkiksi pelon, epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita. Myös ärtymyksen ja kiukun tunteet ovat yleisiä. Tämä tunteiden esiinnousu on inhimillinen ja normaali mielen reaktio ja kertoo meidän olevan tärkeiden ja koskettavien teemojen äärellä.

Ihmiset ovat kuitenkin aina myös yksilöitä ja reagoivat asioihin eri tavoin ja erilaisilla voimakkuusasteilla. Läheistä ja työtoveria on hyvä pyrkiä ymmärtämään, vaikka toisen reaktiot ja mietteet poikkeaisivat kovasti omistasi. Esimerkiksi huumori voi tällaisina aikoina herättää voimakkaita tunteita. Toisille on tyypillistä lähestyä vaikeitakin asioita huumorin kautta, kun toiselle sama huumori voi näyttäytyä loukkaavana ja tilanteeseen sopimattomana.

Kanssakäymisessä on nyt hyvä korostuneesti pyrkiä kuunteluun ja ymmärrykseen sekä itseä että toista kohtaan. Tilanne koskettaa meitä jokaista, mutta ei kaikkia samoin tavoin.

2. Salli rajaaminen

Yksi iso kuormittava tekijä yhteiskunnallisissa kriisitilanteissa on hallinnan tunteen heikkeneminen. Elämänhallinnantunne on tärkeä osa hyvinvointiamme, mitä nykyinen tilanne nyt ravistelee. Maailman tilanne saattaa näyttäytyä kaoottisena ja hallitsemattomana, mikä usein lisää pelon kokemusta. Internet ja reaaliaikainen uutisointi tuovat maailman tapahtumat nopeasti lähelle omaa arkeamme.

Kuormittavassa tilanteessa on hyvä muistuttaa itseään niistä asioista, joihin yhä voimme vaikuttaa. Etenkin voimakkaan ahdistuksen hetkellä omaa elämänpiiriä on hyvä tietoisesti rajata siihen konkreettiseen lähipiiriin, jossa elämme.

Mikäli uutisointi nostaa esiin voimakasta ahdistusta, uutisten seuraamista voi olla järkevää rajoittaa esimerkiksi yhteen kertaan päivässä. Mielen kannalta on tärkeää muistuttaa itselleen, että juuri nyt minä olen turvassa. Tämä rajaaminen ei ole tunteettomuutta, vaan järkevää ensiapua mielelle, mikäli ahdistuksen ja pelon tunteet lähtevät voimistumaan hyvinvointia uhkaavasti.

3. Huolehdi korostuneesti hyvinvoinnistasi

Raskas maailmantilanne kuluttaa voimavarojamme ja jaksamistamme. Tällaisina aikoina omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys korostuu. Mieli ja keho ovat voimakkaasti yhtä. Niinpä huolehtimalla kehosi hyvinvoinnista huolehdit samalla myös mielesi jaksamisesta.

Riittävä lepääminen, riittävä ravinto noin viisi kertaa päivässä sekä liikkuminen ja ulkoilu pitävät hyvinvointiamme yllä. Hyvinvoinnista huolehtiminen antaa meille voimavaroja jaksaa raskasta elämäntilannetta sekä läpikäytäviä tunteita.

Kävelylenkki yksin tai hyvässä seurassa on loistavaa ensiapua esimerkiksi ahdistuksen tunteeseen. Myös kylmä tai kuuma suihku, hellä kosketus, tanssiminen, laulaminen ja esimerkiksi keinuminen keinutuolissa ovat hyviä toiminnallisia keinoja rauhoittaa kehoa ja mieltä.

4. Hakeudu ihmisten seuraan

Muiden ihmisten läsnäolo ja seura lohduttavat. Asioista puhuminen yhdessä helpottaa ja muistuttaa siitä, ettemme ole kokemassa tätä tilannetta yksin. Jo muiden ihmisten seurassa oleilu tyypillisesti rauhoittaa.

Pidä yhteyttä läheisiisi ja mahdollisuuksien mukaan hakeudu ihmisten pariin. Työyhteisössä yhteiselle jutustelulle on hyvä varata hieman normaalia enemmän aikaa. Myös lemmikkien seura tuo usein lohtua ja kumppanuuden kokemusta.

5. Kannusta lasta puhumaan

Lapset ovat mestareita vaistoamaan asioita. He huomaavat aikuisten puheista ja ilmeistä muutoksia ja saattavat kuulla poikkeustilanteista uutisista tai kavereiltaan. Epätietoisuus luo monesti ylimääräistä pelkoa ja siksi lasten kanssa on hyvä puhua kriiseistä kuten sodasta ikätasoisella tavalla. Mikäli lapsi kysyy sodasta tai tuo sodan teemaa esimerkiksi leikkeihinsä, kuuntele, kannusta lasta kertomaan ja vastaa kysymyksiin sen tiedon perusteella, mitä sinulla on.

Turvallisuuden ja arjen jatkumisen teemoja on hyvä korostaa. Tutut rutiinit ja arjen toiminnat tuovat turvallisuudentunnetta kaiken ikäisille ja ovat erityisen tärkeitä lapsille. Lapselle voi sanottaa sitä, että sota on surullinen asia, mutta onneksi edelleen kaukana Suomesta. Lapselle on hyvä myös korostaa, että tapahtui mitä vain, vanhemmat ovat täällä huolehtimassa lapsista.

6. Epävarmuuden kanssa voi elää

Vaikka epävarmuus on ihmismielelle luontaisesti pelottavaa, on itselleen hyvä muistuttaa, että epävarmuus on juuri sitä, mitä sana tarkoittaa. Me emme tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten tilanne etenee.

Vaikka mieli tyypillisesti kokee tämän pelottavana asiana, on hyvä huomata, että epävarmuus sisältää myös mahdollisuuden siihen, että kaikki sujuu odotuksia paremmin. Kun emme tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, on hyvä tietoisesti keskittyä toivoon.

Jollain tavalla, toivottavasti pian, kaikki kääntyy vielä hyväksi.

Ihmismielellä on myös uskomaton taipumus tottua ja selviytyä. Alkujärkytyksen jälkeen alamme löytää keinoja jatkaa arkea ja mieleen mahtuu taas monipuolisemmin muitakin asioita.

Muistathan, että raskaissakin tilanteissa myös ilon ja onnen kokemukset ovat sallittuja ja tuovat tärkeitä voimavaroja jaksamiseen.

Alkuperäinen julkaisu Mehiläisen blogissa

Profiilikuva: Niina Töyrylä

Teksti

Milla-Maaria Kansanoja

Työterveyspsykologi, Mehiläinen


Päivitetty: 09.03.2022

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.