Yleisesti käytetty veriryhmäjärjestelmä perustuu ABO- ja RhD-veriryhmäjärjestelmiin. Veriryhmä voidaan selvittää verikokeella, johon pääset esimerkiksi Puhdin kautta.
Veriryhmä on veren punasolujen pinnalla olevien antigeenien läsnäoloon tai puuttumiseen perustuva luokitusjärjestelmä. Veriryhmät luokitellaan punasolujen ominaisuuksien lisäksi veriplasman vasta-aineiden mukaan.
Yleisesti käytetty veriryhmäjärjestelmä perustuu ABO- ja RhD-veriryhmäjärjestelmiin. Nämä järjestelmät määrittävät sen, millaisia antigeeneja punasoluilla on ja miten ne reagoivat muiden veriryhmien kanssa (esimerkiksi elin- tai verensiirrossa).
Yleisimpiä veriryhmäjärjestelmiä ovat ABO- ja RhD-järjestelmät. ABO-järjestelmä perustuu punasolujen pinnalla oleviin A- ja B-antigeeneihin. ABO-veriryhmätyyppejä on neljä: A, B, AB ja O.
A-antigeenia kantava kuuluu A-veriryhmään ja vastaavasti B-antigeenia kantava B-veriryhmään. AB-veriryhmään kuuluvalla on sekä A- että B-antigeenit punasoluissaan. O-tyypillä ei ole kumpaakaan näistä antigeeneistä, ei A- eikä B-antigeenejä. Tämän lisäksi ABO-veriryhmään kuuluvat vasta-aineet anti A ja anti B.
RhD-järjestelmä on yleisin käytetty Rh-veriryhmäjärjestelmä. Rh-veriryhmäjärjestelmä perustuu punasolujen Rh-antigeeneihin, joita on useita erilaisia. Tärkein Rh-antigeeni on D (RhD). RhD-antigeenin omaava luokitellaan RhD-positiiviseksi. Jos RhD-antigeeni puuttuu, henkilö on RhD-negatiivinen.
Jokainen neljästä ABO-veriryhmätyypistä voi olla joko RhD-positiivinen (RhD+) tai RhD-negatiivinen (RhD-). Näin ollen veriryhmiä on yhteensä kahdeksan eli A+, A-, B+, B-, AB+, AB-, O+ ja O-.
A-veriryhmään kuuluvan punasoluilla on A-antigeeni. RhD-tekijä määrittelee, onko veri RhD-positiivista (RhD+) vai RhD-negatiivista (RhD-). Yleisin A-ryhmän veriryhmä on A+ eli se sisältää molemmat, A-antigeenin että Rh-antigeenin.
A-veriryhmään kuuluva voi vastaanottaa verta A- ja O-veriryhmään kuuluvilta, kunhan huomioidaan myös, onko vastaanottaja RhD-positiivinen vai RhD-negatiivinen. RhD-positiiviselle voidaan antaa molempia veriryhmiä, mutta RhD-negatiiviselle vain negatiivista.
B-veriryhmään kuuluvan punasoluilla on B-antigeeni. RhD-tekijä määrittelee, onko veri RhD-positiivista (RhD+) vai RhD-negatiivista. Yleisin B-ryhmän veriryhmä on B+ eli se sisältää molemmat, B-antigeenin ja RhD-antigeenin.
B-veriryhmään kuuluva voi vastaanottaa verta B- ja O-veriryhmään kuuluvilta, kunhan huomioidaan myös, onko vastaanottaja RhD-positiivinen vai RhD-negatiivinen. Rh-positiiviselle voidaan antaa molempia veriryhmiä, mutta RhD-negatiiviselle vain negatiivista.
AB-veriryhmään kuuluvan punasoluilla on sekä A- että B-antigeenit. RhD-tekijä määrittelee, onko veri RhD-positiivista (RhD+) vai RhD-negatiivista. Yleisin AB-ryhmän veriryhmä on AB+ eli se sisältää sekä A- että B-antigeenin ja RhD-antigeenin.
AB-veriryhmään kuuluva voi vastaanottaa verta kaikilta ABO-veriryhmään kuuluvilta veriryhmiltä, kunhan huomioidaan myös, onko vastaanottaja RhD-positiivinen vai RhD-negatiivinen. RhD-positiiviselle voidaan antaa molempia veriryhmiä, mutta RhD-negatiiviselle vain negatiivista.
O-veriryhmään kuuluvan punasoluista puuttuu sekä A- että B-antigeeni. RhD-tekijä määrittelee, onko O-veri RhD-positiivista (RhD+) vai RhD-negatiivista. Yleisin O-ryhmän veriryhmä on O+. O-negatiivisesta verestä puuttuu sekä A- että B-antigeenit kuin myös RhD-antigeeni.
O-veriryhmä on erityisen tärkeä verenluovutuksen kannalta, koska O-ryhmän verta voidaan antaa kaikille ABO-veriryhmiin kuuluville, kuitenkin huomioiden RhD-yhteensopivuus. Hätätilanteissa, esimerkiksi kiireellisissä verensiirroissa, käytetään O-negatiivista verta, koska se sopii kaikille ABO-veriryhmäjärjestelmään kuuluville.
O-veriryhmään kuuluva voi vastaanottaa itse verta vain O-veriryhmään kuuluvilta. Tärkeää on huomioida, onko veri RhD-positiivista vai RhD-negatiivista. RhD-positiiviselle voidaan antaa molempia veriryhmiä, mutta RhD-negatiiviselle vain negatiivista.
Oman veriryhmän voi selvittää helposti ja nopeasti laboratoriokokeella. Voit tilata veriryhmätestin (E-ABOrh) Puhdin kautta netistä ilman lääkärin lähetettä. Näyte annetaan valitsemassasi Mehiläisen laboratoriossa, ilman lääkärin lähetettä.
Veriryhmien vasta-aineet ovat elimistössä muodostuvia vasta-aineita, jotka reagoivat punasolujen pinnalla oleviin vieraisiin antigeeneihin. Vasta-aineet ovat osa kehon immuunijärjestelmää, joka suojaa elimistöä vierailta aineilta.
A-, B-, AB- tai O-veriryhmään kuuluvilla on siis kullakin veressä omat vasta-aineensa, joita ei saa sekoittaa keskenään. Vasta-aineet (anti A ja anti B) ja veren RhD-positiivisuus tai RhD-negatiivisuus määrittelevät viime kädessä sen, mitä veriryhmää on turvallista antaa verensiirrossa. Onnettomuustilanteissa käytetään O-negatiivista verta, koska se sopii lähes kaikille. Paras vaihtoehto verensiirrossa on kuitenkin oma verityyppi ja siksi veriryhmä selvitetään aina jos verensiirtoa tarvitaan.
A-veriryhmään kuuluvalla saattaa olla veressään B -veriryhmätekijän vasta-aineita (anti B). Tämä tarkoittaa, että elimistö tuottaa vasta-aineita punasolujen B-antigeenia vastaan. Mikäli tällainen henkilö saa B-veriryhmän verta, saattaa tuloksena olla vakava reaktio.
O-veriryhmään kuuluvalla puuttuu punasoluistaan kokonaan sekä A- että B-veriryhmätekijät. Tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on veressään sekä A- että B-veriryhmätekijöiden vasta-ainetta (anti A ja anti B), eikä A- ja B-veriryhmien veri sovi hänelle.
Vastaavasti AB-veriryhmän omaavalla henkilöllä on veressään sekä A- että B-veriryhmätekijät, mutta ei kummankaan veriryhmätekijän vasta-aineita, jolloin A- ja B-veriryhmien verta voidaan siirtää turvallisesti, kunhan huomioidaan vielä veren RhD-tekijä (RhD+ tai RhD-). RhD-positiiviselle (esim. A+) voidaan antaa molempia veriryhmiä (A+ ja -), mutta RhD-negatiiviselle (esim A-) vain negatiivista verta.
Veriryhmien vasta-aineet huomioidaan erityisesti veren- ja elinsiirron ja raskauden aikana. Vasta-aineet voivat aiheuttaa vakavia reaktioita, jos henkilö saa verensiirron tai elinsiirron yhteydessä väärän veriryhmän verta tai jos raskaana olevan naisen ja sikiön veriryhmät eivät ole yhteensopivia. Esimerkiksi RhD-negatiivisella henkilölle voi kehittyä anti-RhD vasta-aineita hänen altistuessaan RhD-positiivisella verelle verensiirrossa tai raskauden aikana, jos sikiö on RhD-positiivinen.
ABO-veriryhmä periytyy sekä isältä että äidiltä saatujen geenien yhdistelmänä. Molemmilta vanhemmilta peritään yksi alleeli eli geenimuoto. ABO-järjestelmän antigeenit ovat A-antigeeni ja B-antigeeni. O-veriryhmään kuuluvalta puuttuvat molemmat antigeenit.
Veriryhmän periytyminen ei ole yksinkertaista. Veriryhmän määrittävä geeni periytyy aina molemmilta vanhemmilta, joten lapsella voi olla eri veriryhmä kuin vanhemmilla. Esimerkiksi A-veriryhmään kuuluvan äidin ja B-veriryhmään kuuluvan isän lapsella on mahdollisuus periä sekä A- että B-geenimuodot tai ei kumpaakaan, jolloin hänen veriryhmänsä voi olla A, B, AB tai O.
O-veriryhmä on niin sanottu peittyvä ominaisuus. Jos toisella vanhemmalla on O-veriryhmä eli ei A- eikä B-antigeeniä, niin lapsella on mahdollisuus periä toiselta vanhemmaltaan A- tai B-geenimuoto. O-veriryhmä on lapsella vain siinä tapauksessa, että molemmilla vanhemmilla on O-veriryhmä, eli lapsi ei saa A- tai B- antigeenin geeniä kummaltakaan vanhemmalta. Sukupuoli ei vaikuta periytymiseen.
Veriryhmien periytyminen:
Eri veriryhmien yleisyys vaihtelee maailmanlaajuisesti johtuen perinnöllisistä ja geneettisistä tekijöistä. Koko maailman väestössä O-veriryhmä on yleisin. RhD-positiivinen veriryhmä on yleisempi kuin RhD-negatiivinen. Suomessa yleisimmät veriryhmät ovat A+ ja O+. Harvinaisin veriryhmä Suomessa on AB-.
Eri veriryhmiin kuuluvien prosenttiosuus suomalaisilla:
A+: 35 %
A-: 6 %
B+: 16 %
B-: 2 %
AB+: 7 %
AB-: 1 %
O+: 28 %
O-: 5 %
Harvinaisin veriryhmä riippuu maantieteellisestä sijainnista. Maailmanlaajuisesti harvinaisin veriryhmä on AB-veriryhmä. RhD-negatiivinen veriryhmä on myös RhD-positiivista harvinaisempi.
Veriryhmät ja niiden yleisyys vaihtelee siis eri alueilla ja väestöryhmissä, mutta myös muuttuu ajan myötä väestöjen liikkumisen ja monimuotoisuuden seurauksena.
Veriryhmä määritetään laboratoriossa sormenpäästä tai laskimosta otetusta verinäytteestä. Määrittämiseen käytetään testejä, joiden avulla havaitaan punasolujen pinnalla olevat antigeenit. Verestä tutkitaan veren sisältämät tai siitä puuttuvat antigeenit (A ja B), RhD-tekijä (RhD+ tai RhD-) sekä vasta-aineet (anti A ja anti B).
Testejä käytetään erityisesti veren- ja elinsiirtojen ja muiden lääketieteellisten toimenpiteiden, kuten kirurgisten toimenpiteiden, suunnittelun apuna, jolloin voidaan minimoida mahdolliset hyljintäreaktiot ja komplikaatiot. Veriryhmä tarkastetaan aina ennen veren- tai elinsiirtoa. Poikkeustilanne on onnettomuus- ja muut kiireellistä hoitoa vaativat tilanteet, jolloin käytetään O-negatiivista eli niin sanottua hätäverta. Veriryhmä tarkistetaan aina myös verenluovutuksen yhteydessä.
ABO- ja RhD-ominaisuudet säilyvät läpi elämän, joten riittää, että veriryhmämääritys tehdään vain kerran. Poikkeuksena ovat potilaat, jotka ovat saaneet kantasolusiirron (jonka jälkeen veriryhmä muuttuu luovuttajan mukaiseksi) sekä alle 6 kk ikäisinä määritetyt veriryhmät. Tieto veriryhmästä säilyy läpi elämän terveydenhuollon tiedoissa ja on helposti tarkistettavissa aina tarvittaessa.
Tietyillä veriryhmillä saattaa olla hieman suurentunut tai pienentynyt riski tiettyihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin. Veriryhmän mahdolliset vaikutukset ovat pieniä, eikä niillä ole merkitystä terveydenhuollon päätöksissä tai yleisessä terveyden ylläpidossa.
Tärkeimmässä roolissa terveyden ylläpitämisessä ovat ehdottomasti aivan muut tekijät kuten elämäntavat, perintötekijät ja ympäristötekijät. Perintötekijöihin ei voi itse vaikuttaa, mutta terveellisillä elämäntavoilla on mahdollista vaikuttaa merkittävästi omaan hyvinvointiin ja elintapasairauksien ennaltaehkäisyyn. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja uni ovat asioita, joista kannattaa aloittaa.
Veriryhmämääritys kertoo sinulle mihin veriryhmään kuulut ja oletko Rh+ vai Rh-. Kyseinen testi ABO– ja RhD-veriryhmä on käytetyin veriryhmäjärjestelmä.
Terveellisen ruokavalion voi koota monella eri tavalla, eli vain yhtä tiettyä täydellistä ruokavaliota ei ole olemassa.
Liikunta on tehokas tapa ylläpitää toimintakykyä ja edistää terveyttä. Sen avulla voidaan myös hoitaa sairauksia tai tiettyjä oireita. Lisäksi liikunnalla voidaan lisätä jaksamista ja voimavaroja.
Uni on välttämätöntä, eikä siitä voi tinkiä. Mistä unettomuus ja väsymys johtuu? Mitä erilaisia unen häiriöitä on? Ja mitä unen aikana oikeastaan tapahtuu?
Sydän- ja verisuonitaudit ovat niin perimä- kuin elintapaperäisiä sairauksia, joiden syntyyn voidaan usein vaikuttaa elintavoilla.
Harri tutustui Puhdin palveluun ja sitä kautta omaan terveyteensä entistä syvemmin. Mitä laboratoriokokeet kertoivat Harrin terveydestä?
Heidi Lehikoinen hakeutui Puhdin testeihin selvittääkseen hyvinvointinsa tilaa ja saadakseen selville omaan terveyteen ja jaksamiseen liittyviä arvoja. Heidi työskentelee viestinnän yrittäjänä ja häntä kiinnosti erityisesti,
Artikkeli päivitetty:
26 syyskuun 2023
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
