62,10 €
Ilman paastoa
E-Retik -testillä selvitetään punasolutuotannon tilaa.
Retikulosyytit (E -Retik) käytetään anemian diagnostiikassa
Retikulosyyttien kasvanut määrä veressä saattaa kertoa erilaisista anemioista.
Lyhyesti retikulosyyteistä
- Retikulosyytit ovat punasolujen esiasteita eli nuoria punasoluja.
- Retikulosyyttitutkimusta käytetään anemiadiagnostiikassa ja anemian hoidon seurannassa.
- Retikulosyyttien määrä vähenee aplastisessa anemiassa.
Retikulosyytit – Mitä ne ovat ja miksi niitä mitataan?
Retikulosyytit ovat punasolujen esiasteita eli nuoria punasoluja, joita esiintyy verenkierrossa ennen kuin ne kypsyvät täysin. Retikulosyyttien määrä veressä kertoo, kuinka aktiivisesti luuydin tuottaa uusia punasoluja. Retikulosyyttien tutkiminen on tärkeä osa anemian ja muiden verisairauksien diagnostiikkaa.
Mikä on retikulosyytti?
Retikulosyytti on nuori punasolu, joka on juuri vapautunut luuytimestä verenkiertoon. Se sisältää vielä jäänteitä ribonukleiinihaposta (RNA), jotka voidaan havaita erityisvärjäyksellä. Retikulosyytit kypsyvät muutamassa päivässä täysiksi punasoluiksi.
Retikulosyyttien tehtävä
Retikulosyytit ovat osa elimistön normaalia verenmuodostusta. Retikulosyytit kehittyvät valmiiksi punasoluiksi, joiden tehtävänä on hapen kuljettaminen kehossa. Retikulosyyttien määrä kuvastaa luuytimen kykyä tuottaa uusia punasoluja esimerkiksi verenvuodon, hemolyysin tai anemian yhteydessä. Hemolyysi tarkoittaa punasolujen hajoamista.
Kun elimistön punasolumäärä laskee, esimerkiksi verenvuodon tai hemolyysin seurauksena, punasolujen tuotanto luuytimessä kiihtyy ja retikulosyyttien osuus verenkierrossa kasvaa.
Retikulosyyttien viitearvot
Aikuisilla retikulosyyttien viitearvot ovat yleensä:
- 0,7–2,3 % punasolujen kokonaismäärästä
Viitearvot voivat vaihdella laboratorioittain.
Miksi retikulosyyttejä mitataan?
Retikulosyyttien määritys tehdään usein, kun epäillään:
- Anemiaa
- Verenvuotoa
- Hemolyyttistä sairautta (punasolujen hajoaminen)
- Luuytimen toimintahäiriötä
Korkea retikulosyyttimäärä
Korkea retikulosyyttimäärä viittaa siihen, että luuydin tuottaa runsaasti uusia punasoluja. Tämä voi johtua esimerkiksi:
- Akuutista tai kroonisesta verenvuodosta
- Hemolyysistä, eli punasolujen hajoamisesta
- Toipumisesta raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon puutteesta
- Punasolujen uudelleentuotannossa
Matala retikulosyyttimäärä
Matala retikulosyyttimäärä voi viitata:
- Luuytimen vajaatoimintaan
- Raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon puutteeseen
- Kroonisiin sairauksiin, jotka heikentävät verenmuodostusta
69,00 €
Ilman paastoa
Riittävä raudan saanti vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, mielialaan, yleisvointiin ja sydämen toimintaan. Testipakettiin on valittu raudanpuutteen tarkasteluun ferritiinin lisäksi myös kaksi muuta hyödyllistä testiä; tulehdusarvo CRP ja verenkuva.
Riittävä raudan saanti vaikuttaa muun muassa jaksamiseen, mielialaan ja yleisvointiin. Laajan raudanpuutteen ja anemian tutkimuksen tuloksena saat tärkeimmät arvot, jotka liittyvät rautaan, rautavarastoihin ja anemiaan.
Tietopaketti
Anemia – Oireet, hoito ja syitä anemiaan
Anemia ei ole itsenäinen sairaus; anemia voi johtua monesta eri syystä. Anemian syy täytyy aina selvittää ennen hoidon aloittamista.
Tietopaketti
Ferritiini, raudanpuute ja raudanpuuteanemia: Oireet, tutkimukset ja hoito
Ferritiinin kertoo varastoidun raudan määrästä. Matala ferritiini on viite heikoista rautavarastoista.
Tietopaketti
B12-vitamiini – Lähteet, saantisuositus, puutoksen oireet ja viitearvot
B12-vitamiini eli kobalamiini mahdollistaa perintötekijöiden muodostamisen, tehostaa aineenvaihduntaa ja huolehtii terveestä keskushermostosta.
Tietopaketti
Folaatti (B9-vitamiini) – Lähteet, saantisuositus, viitearvot ja puutoksen oireet
Folaatin puute voi aiheuttaa muun muassa hermosto-oireita, kasvun hidastumista ja megaloblastista anemiaa.
Tietopaketti
Hemoglobiini (B-Hb) – Mittaus ja viitearvot
Alhainen hemoglobiini voi merkitä anemiaa ja aiheuttaa esimerkiksi väsymysoireilua.
Tietopaketti
Rauta (Fe) vaikuttaa jaksamiseen, hyvinvointiin ja mielialaan
Rauta on elimistölle välttämätöntä. Sillä on rooli useissa kehon toiminnoissa. Yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on hapen kuljettaminen tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja lihaksiin.
Artikkeli päivitetty:
24 heinäkuun 2025
