Ruokamyrkytys

Ruokamyrkytys tarkoittaa kaikkia suolistotulehduksia, jotka johtuvat ruoasta tai juomavedestä. Yleisimpiä tartuntalähteitä ovat saastunut juomavesi, riittämättömästi kypsennetty ruoka sekä salaatti tai maitotuotteet, jotka on säilytetty lämpimässä useita tunteja. Myös esimerkiksi marjojen huuhteluun käytetty saastunut vesi tai tuotantoeläinten ruokintaan käytetty epäpuhdas rehu voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen.

Ruokamyrkytyksen aiheuttajia voivat olla ruokaan tai juomaan joutuneet virukset, bakteerit tai alkueläimet.

Suomessa ruoan tai juoman aiheuttamat suolistoinfektiot ovat harvinaisempia kuin muualla maailmassa tiukkojen elintarviketurvallisuusstandardien ansiosta.

Yleisimmät ruokamyrkytyksen aiheuttajat

Yleisimmät ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat:

• Bakteerit:
  • Salmonella: Yleinen saastuneessa siipikarjassa, munissa ja maitotuotteissa.
  • Kampylobakteeri: Usein saastuneessa siipikarjassa ja pastöroimattomassa maidossa.
  • E. coli: Voi esiintyä saastuneessa naudanlihassa, pastöroimattomassa maidossa ja saastuneessa vedessä.
  • Listeria: Voi esiintyä pastöroimattomissa maitotuotteissa, pehmeissä juustoissa ja valmisruoissa.
  • Staphylococcus aureus: Voi esiintyä elintarvikkeissa, joita on käsitelty huonosti, kuten salaateissa ja leivonnaisissa.
• Virukset:
  • Norovirus: Yleinen saastuneessa ruoassa ja vedessä, erityisesti simpukoissa ja muissa merenelävissä.
  • Hepatiitti A: Voi levitä saastuneen ruoan ja veden kautta.
• Loiset:
  • Giardia: Voi esiintyä saastuneessa vedessä.
  • Cryptosporidium: Voi esiintyä saastuneessa vedessä ja ruoassa.
• Toksinit eli myrkyt:
  • Botuliinitoksiini: Voi esiintyä huonosti säilötyissä elintarvikkeissa.
  • Sienitoksiinit: Voi esiintyä pilaantuneissa elintarvikkeissa, kuten homeisessa leivässä tai pähkinöissä.

Voiko ruokamyrkytys tarttua ihmisestä toiseen?

Bakteerien aiheuttamat ruokamyrkytykset tarttuvat harvoin ihmisestä toiseen ellei käsihygienia ole erityisen huono. Sen sijaan virukset, kuten norovirus, voivat helposti levitä henkilöstä toiseen esimerkiksi käsien kautta.

Ruokamyrkytyksen oireet

Ruokamyrkytyksen ensisijainen oire on ripuli, joka ilmenee vähintään neljänä vetisenä ulostuskertana vuorokaudessa tai kolmena kahdeksan tunnin aikana.

Lisäksi ruokamyrkytykseen voi liittyä:

• vatsan kouristelua
• pahoinvointia
• oksentelua
• kuumetta
• suolistoverenvuotoa

Yllämainitut oireet voivat liittyä muihinkin sairauksiin tai tiloihin kuin ruokamyrkytykseen. Mikäli sinulla on oireita tai epäily sairaudesta, hakeuduthan lääkäriin.

Kuinka nopeasti ruokamyrkytys alkaa?

Ruokamyrkytyksen oireet alkavat tyypillisesti alle 24 tunnin sisällä altistuksesta. Salmonellan tai kampylobakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset voivat alkaa vielä tämänkin jälkeen. Bakteerimyrkkyjen aiheuttamat infektio-oireet taas alkavat jo muutaman tunnin sisällä.

Kauan ruokamyrkytys tyypillisesti kestää?

Ruokamyrkytyksen kesto vaihtelee taudinaiheuttajan ja yksilön terveydentilan mukaan, mutta tyypillisesti se kestää:

• Lievät tapaukset: 1-3 päivää
• Kohtalaiset tapaukset: 3-7 päivää
• Vakavat tapaukset: Yli viikon, ja ne saattavat vaatia lääkärin hoitoa

Useimmissa tapauksissa oireet alkavat parantua muutaman päivän kuluessa, kunhan sairastunut henkilö saa riittävästi nestettä ja lepoa.

Miten erottaa ruokamyrkytyksen vatsataudista?

Ruokamyrkytystä voi olla vaikea erottaa vatsataudista, sillä ne oireilevat hyvin samankaltaisesti. Joitakin eroja kuitenkin löytyy, joka voi helpottaa niiden erottamista toisistaan.

Ruokamyrkytyksen oireet alkavat tyypillisesti nopeasti tietyn aterian jälkeen, ja ne ovat usein voimakkaita ja äkillisiä. Kun taas vatsataudin oireet voivat kehittyä hitaammin, olla lievempiä ja kestää pidempään. Lisäksi mikäli kukaan muu samaa ruokaa nauttinut henkilö ei saa oireita, todennäköisempää on, että kyseessä on vatsatauti.

Ruokamyrkytyksen hoito

Ruokamyrkytyksen hoito perustuu runsaaseen nesteytykseen, mikä tarkoittaa useiden nestelitrojen juomista vuorokaudessa. Lisäksi suolan saantiin olisi syytä kiinnittää huomiota.

Ruokamyrkytyksen itsehoito-ohjeet:

• Nesteytys: Juo runsaasti nesteitä esimerkiksi vettä, mehuja, teetä, mehukeittoa, liha- ja kasvislientä.
• Ravitsemus: Syö kevyttä ruokaa, vältä rasvaisia ja mausteisia ruokia.
• Lepo: Lepää riittävästi.
• Lääkkeet: Käytä ripuli- ja pahoinvointilääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaan.
• Lääkäriin hakeutuminen: Hakeudu lääkäriin vakavien oireiden tai riskiryhmään kuulumisen vuoksi.

Ruokamyrkytyksen ehkäisy

Ruokamyrkytyksen ehkäisyssä korostuu hyvä käsihygienia ja oikea ruoan käsittely. Pese kädet huolellisesti ennen ruoanlaittoa ja ruokailua ja puhdista keittiön pinnat säännöllisesti.

Pidä raaka liha erillään muista elintarvikkeista ja käytä lihalle erillisiä leikkuulautoja. Kypsennä ruoka riittävän korkeassa lämpötilassa ja säilytä se jääkaapissa tai pakastimessa. Käytä puhdasta juomavettä ja pese hedelmät ja vihannekset huolellisesti.

Matkustaessa vältä riskiruokia ja juo pullotettua vettä. Valitse tuoreita elintarvikkeita ja säilytä ne oikein. Matkustaessa voi myös käyttää maitohappobakteerivalmisteita, sillä ne auttavat ylläpitämään suoliston tasapainoa ja estävät haitallisten bakteerien kasvua.

Näiden toimenpiteiden avulla voit merkittävästi vähentää ruokamyrkytyksen riskiä.

Lue lisää aiheesta

Salmonella on yleinen ruokamyrkytyksen aiheuttaja

27.08.2024

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) – Oireet, hoito ja FODMAP-ruokavalio

13.06.2018

Dysbioosi tarkoittaa suoliston mikrobiston epätasapainotilaa

11.05.2020

Gluteeni ja gluteeniton ruokavalio

19.06.2018