Puhdin suosituin testipaketti, Puhti-laboratoriopaketti sisältää useita testejä, jotka antavat sinulle monipuolisesti tietoa siitä, miten elimistösi voi. Mukana mm. perusverenkuva, kolesterolit, verensokeri, D-vitamiini, ferritiini, tulehdustila sekä kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintaa heijastelevat tutkimukset.

Sydämen rytmihäiriöt
Sydämen rytmihäiriöt, eli poikkeamat sydämen rytmissä, ovat yleisiä.
Lyhyesti sydämen rytmihäiriöistä
- On olemassa sekä vaarattomia että hengenvaarallisia rytmihäiriöitä.
- Lisälyönnit, jotka tuntuvat silloin tällöin, ovat yleisiä myös täysin terveillä henkilöillä.
- Jos rytmihäiriöt ovat toistuvia tai oireet ovat voimakkaita, on tärkeää selvittää, onko taustalla jokin sydänsairaus.
Mikä aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä?
Sydän lyö jatkuvasti ja tasaisessa tahdissa, hitaammin levossa ja nopeammin rasituksessa. Tasainen syke voi häiriintyä monin tavoin, mikä johtaa rytmihäiriöihin. Nämä esiintyvät usein jaksoittain tai kohtauksina, ja niiden välillä rytmi voi olla täysin normaali.
Rytmihäiriöitä voi esiintyä missä tahansa tilanteessa. Usein laukaisevia tekijöitä ei tunnisteta. Stressi, univaje ja liiallinen alkoholin tai kahvin kulutus voivat altistaa rytmihäiriöille.
On tärkeää arvioida, milloin rytmihäiriön tunne viittaa sairauteen ja vakavampien kohtausten riskiin.
Sydämen rytmihäiriöiden oireet
Tyypillisiä sydämen rytmihäiriöiden oireita ovat:
- Tunne oudoista sydämenlyönneistä tai nopeasta sydämentykytyksestä
- Huimaus
- Lyhytaikainen tajuttomuus
Sydämen rytmin poikkeamat aiheuttavat usein erilaisia tuntemuksia, kuten sydämentykytystä ja epäsäännöllisiä sydämenlyöntejä. Pulssia tunnustellessa voi huomata, että sydämenlyönnit jäävät joskus väliin tai ovat heikkoja. Rytmihäiriöt voivat myös aiheuttaa huimausta tai pyörtymistä. Liian hidas tai liian nopea syke voi johtaa heikkouteen, hengenahdistukseen ja rintakipuun.
Rytmihäiriöitä voidaan havaita myös sykemittarilla, verenpainemittarilla ja erityisesti EKG:llä.
Pitkäaikaiset rytmihäiriöt voivat aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Eteisvärinä voi johtaa veritulppiin ja pahimmillaan aivohalvaukseen. Vakavimmat rytmihäiriöt voivat johtaa äkilliseen kuolemaan.
Eri tyyppiset sydämen rytmihäiriöt
Rytmihäiriöt voidaan jakaa lisälyönteihin, tiheälyöntisyyteen (takykardiaan), hidaslyöntisyyteen (bradykardiaan) ja eteisvärinään.
Lisälyönnit ovat yleisimpiä rytmihäiriöitä ja niitä esiintyy kaikilla ihmisillä, eikä ne yleensä vaadi hoitoa. Lääkäriin tulisi hakeutua, jos lisälyöntejä esiintyy hyvin usein, ne ilmenevät fyysisen rasituksen aikana tai aiheuttavat erittäin epämiellyttäviä tuntemuksia.
Takykardia, eli nopea sydämen rytmi, johtuu usein sydämen ylimääräisistä johtoradoista, joissa sydämen sähköiset signaalit kiertävät ja tekevät lyönneistä nopeita. Oireina on äkillinen sydämentykytys, joka voi kestää minuutteja tai jopa tunteja. Kohtauksen alussa voi esiintyä lyhytaikainen pyörtyminen.
Bradykardia, eli hidas sydämen rytmi, voi aiheuttaa huimausta tai pyörtymistä. Sairas sinus-oireyhtymä ja johtoradan rappeutumisen aiheuttamat johtokatkokset voivat aiheuttaa pitkiä taukoja sydämenlyöntien välillä. Nämä havaitaan usein, kun potilas hakeutuu hoitoon, mutta joskus vasta tutkimusten jälkeen.
Eteisvärinä on yleistä monissa sydänsairauksissa ja iäkkäillä henkilöillä. Eteisvärinässä sydämen toiminta muuttuu hyvin nopeaksi ja epäsäännölliseksi. Se voi esiintyä kohtauksina tai pysyvänä rytmihäiriönä. Eteisvärinä voi myös jäädä huomaamatta. On erityisen tärkeää havaita eteisvärinä, koska se voi lisätä aivohalvauksen riskiä ja vaatii usein verenohennuslääkityksen.
Sydämen rytmihäiriöiden tutkimus ja hoito
Jos epäillään sydämen rytmihäiriöitä, tulisi ottaa yhteyttä lääkäriin. Lääkäri kuuntelee sydämen sekä tarkistaa pulssin ja verenpaineen. EKG on rytmihäiriön rutiinitutkimus, joka tutkii sydämen sähköistä toimintaa ja voi siten osoittaa, onko rytmihäiriöitä. Usein lääkäri määrää myös verikokeita osana rytmihäiriöiden selvittelyä.
Tämän jälkeen arvioidaan, onko tarvetta lähettää jatkotutkimuksiin kardiologille, joka on sydänsairauksien asiantuntija.
Kardiologi arvioi rytmihäiriöiden vakavuuden ja suorittaa tarvittavat tutkimukset. Myös normaalin rytmin aikana EKG voi osoittaa merkkejä rytmihäiriöalttiudesta. Pitkäaikainen EKG-rekisteröinti, eli Holter, kannettavalla laitteella on tehokas tapa tutkia rytmihäiriöitä.
Kardiologi määrää hoidon ja jatkotoimenpiteet. Lääkehoito on yleensä sopiva lieviin rytmihäiriöihin ja eteisvärinän hoitoon. Eteisvärinärytmi voidaan myös kääntää normaaliin rytmiin sähköllä tai lääkkeillä. Poikkeavista johtoradoista johtuvat rytmihäiriöt voidaan hoitaa katetrihoidolla, jota kutsutaan myös ablaatioksi. Jos syke on liian hidas, sydämentahdistinta voidaan harkita sydämen sykkeen lisäämiseen, erityisesti jos haitalliset oireet toistuvat tai on riski sydänkatkoksesta tai tajuttomuudesta.
Sydämen- ja verisuonten terveys – Laajassa kolesteroli- ja aineenvaihduntapaketissa on tutkimuksia kolesteroli- ja maksa-arvojen sekä sokeritasapainon tutkimiseen. Tutkimuspaketti antaa viitteitä siitä, onko sinulla mahdollisesti häiriöitä kolesteroli- tai sokeriaineenvaihdunnassa tai rasvamaksaa.

Hertta-sydänkohtausriskitesti ennustaa sydänkohtaus- ja diabetesriskiä
Sydänkohtausriskiin vaikuttavat muun muassa verenpaine, kolesteroli ja elintavat.

Sydän & sydänterveys
Sydämen terveyttä voi tukea tupakoimattomuudella, terveellisellä painonhallinnalla, veriarvojen ja verenpaineen seuraamisella sekä riittävällä liikunnalla.

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja
Sydän- ja verisuonitaudit ovat niin perimä- kuin elintapaperäisiä sairauksia, joiden syntyyn voidaan usein vaikuttaa elintavoilla.
Artikkeli päivitetty:
23 heinäkuun 2025