Rasvaprosentti kertoo, kuinka suuri osa kehon painosta on rasvaa. Se on tärkeä hyvinvoinnin mittari, jota jokaisen terveydestään kiinnostuneen kannattaa seurata säännöllisesti. Mittaa rasvaprosentti helposti Puhdin kehonmittauksella.
Rasvaprosentti kertoo, kuinka suuri osa kehon painosta on rasvaa. Se on tärkeä hyvinvoinnin mittari, jota jokaisen terveydestään kiinnostuneen kannattaa seurata säännöllisesti. Mittaa rasvaprosentti helposti Puhdin kehonmittauksella.
Rasvaprosentti on yksi tärkeimmistä arvoista, joita terveydestään kiinnostuneen kannattaa seurata säännöllisesti. Se on painoindeksiä (BMI) parempi mittari ylipainon arvioinnissa ja auttaa hahmottamaan kehon koostumusta yhdessä muiden mittareiden kanssa. Pelkkä rasvaprosentti ei kerro rasvan sijaintia, joten myös vyötärömitta ja sisäelinrasvan eli viskeraalirasvan arvio ovat tärkeitä. Kehonkoostumusmittaus tukee päätöksiä ravitsemuksesta, liikunnasta ja palautumisesta.
Korkea rasvaprosentti voi olla merkki liiallisesta rasvakudoksesta, mikä puolestaan voi lisätä riskiä sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen ja muihin aineenvaihduntasairauksiin.
Liian matala rasvaprosentti voi puolestaan vaikuttaa negatiivisesti terveyteen, esimerkiksi heikentämällä kehon kykyä varastoida energiaa ja suojata elintärkeitä elimiä.
Miten rasvaprosentti vertautuu muihin mittareihin?
Rasvaprosentti täydentää painoindeksiä, joka ei erota lihasta ja rasvaa. Vyötärönympärys kertoo keskivartalorasvan määrästä ja siihen liittyvistä terveysriskeistä. Lihasmassa ja lihastasapaino (esimerkiksi raaja–vartalo) kuvaavat kehon toiminnallisuutta. Kun seuraat rasvaprosenttia, vyötäröä ja lihasmassaa yhdessä, saat selkeän kokonaiskuvan.
Mikä on normaali tai hyvä rasvaprosentti?
Normaali rasvaprosentti vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Aikuisilla naisilla tyypilliset terveet arvot ovat noin 21–36 % ja miehillä noin 8–25 %. Urheilijoilla arvot voivat olla selvästi matalammat. Ikääntymisen myötä rasvaprosentti nousee luontaisesti, joten tavoitteet on hyvä suhteuttaa omaan elämäntilanteeseen.
Virallisia rasvaprosentin raja-arvoja ei ole, mutta näiden rajojen sisään asettuvia arvoja pidetään yleisesti terveellisinä. Taulukot perustuvat WHO:n ohjeistukseen.
Naisten rasvaprosentti iän mukaan
Ikä
Alipaino
Ihannepaino
Ylipaino
Merkittävä lihavuus
20–39
< 21 %
21–33 %
33–39 %
> 39 %
40–59
< 23 %
23–35 %
35–40 %
> 40 %
yli 60
< 24 %
24–36 %
36–42 %
> 42 %
Miesten rasvaprosentti iän mukaan
Ikä
Alipaino
Ihannepaino
Ylipaino
Merkittävä lihavuus
20–39
< 8 %
8–19 %
19–25 %
> 25 %
40–59
< 11 %
11–22 %
22–28 %
> 28 %
yli 60
< 13 %
13–25 %
25–30 %
> 30 %
Urheilijan rasvaprosentti
Ammattiurheilijan tai hyvin aktiivisesti liikkuvan harrastajan rasvaprosentti voi poiketa yllä mainituista taulukoista merkittävästi. Miesurheilijoilla rasvaprosentti voi olla jopa vain 3–5 % ja naisurheilijoilla vain 7–10 %.
Mitkä tekijät vaikuttavat rasvaprosenttiin?
Taustatekijät, kuten ikä ja sukupuoli vaikuttavat rasvaprosenttiin merkittävästi. Naisten rasvaprosentti on tyypillisesti miehiä korkeampi. Urheilijoilla prosentti saattaa olla tuntuvasti tavallisia ihmisiä matalampi.
Rasvaprosentti nousee iän myötä, koska kehon aineenvaihdunta hidastuu ja lihasmassa voi vähentyä. Mitä vanhemmasta henkilöstä on kyse, sitä korkeampi hänen luontainen rasvaprosenttinsa on. Raja-arvot eivät siten ole suoraan sovellettavissa ikääntyville.
On tärkeää ymmärtää nämä erot, jotta voi asettaa realistisia ja terveellisiä tavoitteita kehonkoostumuksen suhteen.
Miten rasvaprosentti lasketaan?
Aikuisen rasvaprosentin laskeminen: Rasvaprosentti = (1,20 x painoindeksi) + (0,23 x ikä) – (10,8 x sukupuoli) – 5,4
Merkitse sukupuolen kohdalle 1, jos kyseessä on mies ja 0, jos kyseessä on nainen.
Lasten ja nuorten rasvaprosentin laskeminen: Rasvaprosentti = (1,51 x painoindeksi) + (0,70 x ikä) – (3,6 x sukupuoli) – 5,4
Merkitse sukupuolen kohdalle 1, jos kyseessä on poika ja 0, jos kyseessä on tyttö.
Kuinka rasvaprosentti mitataan?
Rasvaprosenttia voidaan mitata useilla erilaisilla tekniikoilla. Jokaisella menetelmällä on omat etunsa ja rajoituksensa.
Bioimpedanssimittaus
Bioimpedanssimittaus on yleisin tapa mitata rasvaprosentti. Siinä kehon läpi johdetaan heikko sähkövirta. Rasva johtaa sähköä huonommin kuin vettä sisältävä lihas, ja tämän eron perusteella laite arvioi rasvan määrän. Puhdin kehonkoostumusmittaus käyttää monitaajuista BIA-tekniikkaa. Kotivaa’at perustuvat samaan menetelmään, mutta niiden tarkkuus on heikompi kuin ammattitason InBody-laitteissa.
Vedenalaispunnitus mittaa kehon tilavuuden ja siitä lasketun tiheyden veden alla. Koska rasva on kevyempää kuin rasvaton kudos, kehon kokonaistiheys kertoo rasvan ja rasvattoman osuuden. Menetelmä on tarkka, mutta laitteet ovat käytännössä vain tutkimus- ja ammattilaiskäytössä.
Ihopoimumittaus
Ihopoimumittaus on perinteinen tapa arvioida rasvaa mittaamalla ihopoimun paksuus pihdeillä useasta eri kohdasta kehoa. Menetelmä on edullinen eikä vaadi laitteita, mutta tulosten tarkkuus ja vertailtavuus on huono. Se toimii parhaiten hoikilla tai normaalipainoisilla henkilöillä. Hyvin isokokoisille menetelmä ei yleensä sovi, koska paksut poimut eivät mahdu mittauspihtien.
DXA-mittaus
DXA-mittaus on tarkka metodi, jolla voidaan selvittää rasvakudoksen määrän lisäksi sen sijainti kehossa. Röntgensäteilyyn perustuvia mittauksia voidaan tehdä vain sairaaloissa ja tutkimuslaitoksissa.
Miksi aloittaa Puhti-kehonmittaus?
Rasvaprosentin mittaus kannattaa, kun haluat nähdä, mistä painosi koostuu ja miten arjen valinnat vaikuttavat kehoosi. Saat selkeän raportin rasvasta ja kehon koostumuksesta, jolloin päätösten teko ravitsemuksesta, treenistä ja palautumisesta helpottuu.
Hyviä hetkiä aloittaa ovat esimerkiksi elintapamuutoksen aloitus, treeniohjelman vaihto tai painonhallinnan seuranta. Mittaus on nopea, vaivaton ja turvallinen – saat tulokset heti. Valitse kertamittaus tai rajaton vuosijäsenyys.
Hyvä rasvaprosentti riippuu iästä, sukupuolesta, aktiivisuudesta ja mittaustavasta. Aikuisilla naisilla terveet arvot ovat tyypillisesti noin 21–36 % ja miehillä 8–25 %. Urheilijoilla arvot voivat olla tätä matalammat. Tärkeintä on seurata omaa kehitystä, ei tavoitella yhtä yleistä lukua.
Rasvaprosentille ei ole onnistuttu määrittelemään samalla tavoin selkeitä kansainvälisesti käytössä olevia raja-arvoja kuin esimerkiksi painoindeksille. Taustalla ovat erot eri mittaustapojen antamissa tuloksissa sekä se, ettei asiantuntijoilla ole vielä yhteistä näkemystä yleispätevistä raja-arvoista. Siksi tärkeintä on seurata omaa kehitystä mahdollisimman toistettavasti. Mittaa samalla laitteella ja samoissa olosuhteissa, jotta vertailu on luotettavaa.
Rasvaprosentti mitataan yleisimmin bioimpedanssilla (BIA), jossa heikko sähkövirta arvioi kehon koostumusta nopeasti ja turvallisesti. Tuloksiin vaikuttavat olosuhteet, kuten nestetasapaino, joten mittaus kannattaa tehdä mahdollisimman toistettavissa olosuhteissa. Ihopoimumittaus on edullinen mutta epätarkempi ja riippuu mittaajasta. DXA on hyvin tarkka ja näyttää myös rasvan sijainnin, mutta se on kalliimpi ja vaatii erikoislaitteet. Arjen seurantaan BIA on käytännöllisin – sitä hyödynnetään Puhdin kehonmittauksessa.
Rasvaprosentti on hyödyllinen mittari, mutta sen luotettavuus riippuu mittaustavasta ja olosuhteista. Saat vertailukelpoiset tulokset, kun valmistaudut mittaukseen samalla tavalla joka kerta. On hyvä muistaa, että pelkkä rasvaprosentti ei kerro rasvan sijainnista. Joten myös viskeraalirasvaa ja vyötärönympärystä on suositeltavaa mitata. Säännöllinen, toistettava mittaus kertoo kehityksen suunnan parhaiten.
Parannat rasvaprosenttia parhaiten yhdistämällä säännöllisen liikunnan ja tasapainoisen ravitsemuksen. Tee 2–3 koko kehon voimaharjoitusta viikossa ja lisää niiden rinnalle 2–3 kestävyysharjoitusta. Vältä pikadieettejä – liian nopea painonpudotus vie herkästi lihasta rasvan sijaan. Turvallinen tahti on noin 0,5–1 kg viikossa, jolloin rasvamassa vähenee ja lihasmassa säilyy paremmin. Säännöllinen mittaus auttaa seuraamaan kehitystä.
Ymmärrä hyvinvointiasi – näin mittaus toimii
Tilaa testipaketti netistä
Voit valita valmiin testipaketin, täydentää sitä yksittäisillä testeillä tai koota kokonaan oman testikokonaisuuden. Kaikki testit ovat saatavilla ilman lääkärin lähetettä.
Käy toimipisteessä
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ja kehonmittauspisteet 24 kauppakeskuksessa ympäri Suomen. Testin tekeminen vie vain muutaman minuutin.
Katso tulokset Oma Puhti -raportilta
Tuloksia pääset katsomaan nopeasti ja helposti Oma Puhti -raportilta. Saat selkeän näkymän omiin tuloksiisi ja niiden kehitykseen.
Miksi Puhti?
Helppo, kotimainen ja nopea
Laadukasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä
Selkeät testit ja kilpailukykyinen hinnoittelu
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa
