Siirry pääsisältöön
Etusivu / Blogi / Triathlonkoulu 1: Mitä triathlon vaatii?

Triathlonkoulu 1: Mitä triathlon vaatii?

Triathlon

Triathlonin lajit ovat uinti, pyöräily ja juoksu. Kolmen suositun lajin yhdistelmä tarjoaa monipuoliset harjoittelumahdollisuudet, kiinnostavan lajiympäristön ja haastavia hetkiä kilpailujen parissa.

Kirjoittaja: Kalle Kotiranta

Vuonna 1978 Havaijilla järjestettiin historian ensimmäinen IRONMAN-kilpailu. Tuolloin uintiosuudeksi määriteltiin 3,8 km (Waikiki Rough Water-avovesiuinnin mukaan), pyöräilymatkaksi 180 km (Oahun saaren ympäriajon mukaan) sekä juoksuosuuden pituudeksi itseoikeutetusti maraton eli 42,195 km. Havaijin kilpailun myötä triathlonsanoma levisi ympäri maailman. Suomalainen triathlon syntyi Joroisissa, jossa vuonna 1983 järjestettiin ensimmäiset kilpailut.

Triathlonlajit ja matkat

Triathlonin lajit ovat uinti, pyöräily ja juoksu. Täyden matkan lisäksi on lyhyempiä kilpailumatkoja, joista pääsee helposti alkuun. Puolimatka on monelle kuntoilijalle riittävä pitkäaikainen tavoite, siinä matkat ovat puolet täysmatkan vastaavista. Perusmatka ja pikamatka ovat lyhyempiä kilpailuja ja tarjolla on myös erilaisia supersprinttejä, joissa etenkin uintimatka on todella lyhyt. Triathlonin variaatioita ovat myös maastotriathlon (avovesiuinti-maastopyöräily-maastojuoksu), duathlon (juoksu-pyörä-juoksu) sekä talvitriathlon (juoksu-maastopyöräily-hiihto).

Miksi harrastaa triathlonia?

Kolmen suositun lajin yhdistelmä tarjoaa monipuoliset harjoittelumahdollisuudet, kiinnostavan lajiympäristön ja haastavia hetkiä kilpailujen parissa. Triathlontreeni on monipuolisempaa kuin yhden lajin harrastaminen. Usein triathlonin pariin siirrytään aikuisiällä muista lajeista. Triathlontreenissä harjoittelu jakautuu kolmeen lajiin, joista uinti tuo harjoitusta myös ylävartalolle sekä liikkuvuudelle. Triathlonlajeissa riittää haastetta koko kropalle ja painotuksia eri lajien suuntaan voi tehdä eri syiden perusteella.

Triathlon on kokonaisvaltaista treeniä

Triathlonharjoittelu kuormittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön lisäksi tasapuolisesti koko lihaksistoa. Lihaskuntotreenillä on oma roolinsa harjoittelussa. Myös kaikkien muiden liikuntalajien treenaaminen tukee triathlonharjoittelua. Triathlonin parissa voidaan uida hallissa, maauimaloissa, järvissä, joissa ja merissä. Juoksutreeniä tehdään radalla, maantiellä, soratiellä ja metsässä. Maantiellä tapahtuvan pyöräilyn lisäksi moni kurvaa maasturilla tai gravel-pyörällä metsään. Talvella harjoitusvastus ja kuntopyörä tulee usein tutuksi.

Lajiin kuuluu myös yhdistelmäharjoittelu, jossa esimerkiksi pitkän pyörälenkin päälle tehdään napakka juoksuharjoitus. Yhdistelmäharjoittelu tuo harjoitteluun monipuolisuutta ja tehokkuutta, myös ajankäytön suhteen.

Laji on nuori, mutta vireä

Moni triathlonin pariin tullut on yllättynyt myönteisestä ja hyväksyvästä ilmapiiristä, joka lajissa vallitsee. Triathlonin harrastaminen ja siinä kilpaileminen eivät vaadi yliluonnollisia kestävyysominaisuuksia, tiukkoja vatsalihaksia tai kymppitonnin pyörää. Vaatimuksiin on toki listattava tietyt perusvarusteet. Jonkinlainen kisa-asu, jarrullinen polkupyörä, kypärä ja kylmissä vesissä märkäpuku ovat pakollisia varusteita.

Lajitaitoja vaaditaan jonkin verran. Monen kompastuskivi on puutteellinen uimataito, johon täsmälääkkeen tarjoavat uintikurssit ja ahkera harjoittelu. Kaikki oppivat uimaan.

Monella eri tavalla

Triathlonin hienouksia on se, että lajia voi harrastaa monella eri tasolla ja erilaisella intensiteetillä. Osalle triathlonharjoittelu on monipuolista treeniä, jonka tavoitteena on pysyä kunnossa ja tavata ystäviä treenin merkeissä. Toisessa ääripäässä oleva triathlonisti harjoittelee suunnitelmallisesti ja tähtää MM-kilpailuihin. Nämä ääripäät mahtuvat samoihin treeneihin sekä kisoihin ja saattavat
paiskata ylävitoset kohdatessaan.

Kehittyminen ja tavoitteiden saavuttaminen vaativat silti työtä. Kyse on teknisesti vaativasta kestävyyslajista, joka edellyttää onnistumista monella eri osa-alueella. Tuurilla lajissa ei menesty. Haastavaan tavoitteeseen yltäminen edellyttää aina kuukausien tai vuosien työtä. Harjoitus- ja kilpailutilanteessa vaaditaan myös kykyä sietää epämiellyttäviä tuntemuksia. Etenkin pitkässä suorituksessa hyvät ja huonot hetket seuraavat toisiaan ja olotila vaihtelee aaltomaisesti.

Millaiset ihmiset harrastavat triathlonia?

Iso osa lajin pariin tulevista kuntoilijoista on harrastanut aiemmin muita lajeja. Takana on usein juoksuharrastus ja lukuisia maratoneja tai hiihtoa, pyöräilyä sekä pallopelejä. Toisen lajin parista on helppoa tulla triathlonharrastajaksi, koska kestävyysominaisuudet ovat jo olemassa. Keski-ikäisissä liikkujissa on myös paljon ihmisiä, jotka kiinnostuvat lajin ilmapiiristä, tapahtumista ja monipuolisesta kuntoilusta. Usein ruuhkavuodet ovat juuri helpottaneet, lapset kasvaneet jo pois hoivaiästä ja aikaa sekä taloudellisia resursseja löytyy harrastamiseen. Oman terveyden ylläpitäminen mukavan lajitoiminnan parissa kiinnostaa.

Näiden kahden ryhmän lisäksi triathlon houkuttelee toki muitakin harrastajia. Yleinen ilmapiiri lajin parissa on kannustava, joten ilman liikunnallista taustaakin on helppo lähteä lajiin mukaan.

Huomioi vahvuudet, kehitä heikkouksia

Harjoittelussa onkin aina huomioitava taustatekijät ja omat vahvuudet sekä heikkoudet. Kestävyyslajista triathloniin siirtyvä ei tarvitse massiivista peruskuntoharjoittelua, vaan kehitystä tuo eniten lajitekniikoihin sekä nopeus- ja voimaominaisuuksiin keskittyminen. Palloilu-, taito- tai voimalajeista siirtyvän tarvitsee painottaa harjoittelua kestävyysominaisuuksien ja lajitekniikoiden parantamiseen.

Harjoittelun täytyy antaa enemmän kuin mitä se ottaa. Tämä on avain siihen, että triathlon tuo iloa ja positiivista virettä elämään. Triathlon on myös sosiaalinen laji ilmapiiriltään. Triathlonistit myös harjoittelevat paljon yhdessä ja tämä tuo turvallisuuden tunnetta esimerkiksi avovedessä uimiseen.

Triathlonharrastajia kuvaavia ominaisuuksia

Triathlonmatkat

Sprinttimatka: 750 m uinti, 20 km pyöräily ja 5 km juoksu.
Olympiamatka (perusmatka): 1,5 km uinti, 40 km pyöräily ja 10 km juoksu.
Puolimatka: 1,9 km uinti, 90 km pyöräily ja 21 kilometriä juoksu.
Arvokilpailujen pitkä matka: 4 km uinti, 120 km pyöräily ja 30 km juoksu.
Täysmatka: 3,8 km uintia, 180 km pyöräily ja maraton (42,195 km).

Vaatimustaso kunnon ja tekniikan suhteen

Sprintti

Jokamiehen matka, jolle voi osallistua vähemmällä harjoittelutaustalla, alkeellisella uintitekniikalla ja perusvälineillä.

Perusmatka

Asettaa hieman haastetta uintitaidon suhteen. Suorituksena kohtuukuntoiselle liikkujalle
mahdollinen lyhyelläkin harjoitustaustalla.

Puolimatka

Muodostaa jo haasteen, sillä suoritusaikaa kuluu 4–8 tuntia. Edellyttää säännöllistä harjoittelua, lajinmukaisia varusteita ja riittävää energiansaantia.

Täysmatka

Todellinen haaste, jolle valmistautuminen on aloitettava riittävästi ennen suoritusta. Lajitekniikat on hallittava ja kunnon on oltava kohdallaan. Energiatankkaus ja kilpailun aikainen energiansaanti ovat avainasemassa.

Triathlon 3
Blogi

Triathlonkoulu 3: Triathlonharjoittelun suunnittelu ja toteutus

Harjoittelun suunnittelussa kolme keskeistä asiaa ovat aiempi liikunnallinen tausta, ajankäytölliset resurssit ja tavoite, johon suunnittelu tähtää. Aikaisempi tausta ja lahjakkuus määrittelevät sen, millaista harjoittelukuormaa ihminen teoriassa kestää ja sen, millaisiin tuloksiin omalla lahjakuudella voi päästä.

Triathlon 4
Blogi

Triathlonkoulu 4: Triathlon lajit

Triathlonissa yhdistyy kolme lajia: uinti, pyöräily ja juoksu, jotka ovat vuodesta toiseen Suomen suosituimpia ja harrastetuimpia liikuntamuotoja. Miksi ei siis kannattaisi yhdistää niitä kaikkia? Alkuun haastavinta on oppia lajien suoritustekniikat.

Triathlon 5
Blogi

Triathlonkoulu 5: Kilpaileminen triathlonissa

Vaikka triathlonia voi harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteita, on lähes jokaisella triathlonistilla jonkinlaisia tavoitteita kilpailemisen suhteen. Ns. matalan kynnyksen tapahtumat ovatkin hyvä vaihtoehto vaativille pidemmän matkan kilpailuille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Miksi Puhti

Helppo – Kotimainen – Nopea

  • Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.

  • Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.

  • Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.

  • Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.

  • Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.

  • Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.

  • Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.

  • Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.

  • Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.

  • Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.

AVAINLUVUT

Yli

4 500 000

testiä analysoitu

Palautteen keskiarvo

9,5

Google-tähdet

4,9 / 5

Mediassa nähty

Siirry maksamaan: : 0,00