Triathlonin lajit ovat uinti, pyöräily ja juoksu. Kolmen suositun lajin yhdistelmä tarjoaa monipuoliset harjoittelumahdollisuudet, kiinnostavan lajiympäristön ja haastavia hetkiä kilpailujen parissa.
Vuonna 1978 Havaijilla järjestettiin historian ensimmäinen IRONMAN-kilpailu. Tuolloin uintiosuudeksi määriteltiin 3,8 km (Waikiki Rough Water-avovesiuinnin mukaan), pyöräilymatkaksi 180 km (Oahun saaren ympäriajon mukaan) sekä juoksuosuuden pituudeksi itseoikeutetusti maraton eli 42,195 km. Havaijin kilpailun myötä triathlonsanoma levisi ympäri maailman. Suomalainen triathlon syntyi Joroisissa, jossa vuonna 1983 järjestettiin ensimmäiset kilpailut.
Triathlonin lajit ovat uinti, pyöräily ja juoksu. Täyden matkan lisäksi on lyhyempiä kilpailumatkoja, joista pääsee helposti alkuun. Puolimatka on monelle kuntoilijalle riittävä pitkäaikainen tavoite, siinä matkat ovat puolet täysmatkan vastaavista. Perusmatka ja pikamatka ovat lyhyempiä kilpailuja ja tarjolla on myös erilaisia supersprinttejä, joissa etenkin uintimatka on todella lyhyt. Triathlonin variaatioita ovat myös maastotriathlon (avovesiuinti-maastopyöräily-maastojuoksu), duathlon (juoksu-pyörä-juoksu) sekä talvitriathlon (juoksu-maastopyöräily-hiihto).
Kolmen suositun lajin yhdistelmä tarjoaa monipuoliset harjoittelumahdollisuudet, kiinnostavan lajiympäristön ja haastavia hetkiä kilpailujen parissa. Triathlontreeni on monipuolisempaa kuin yhden lajin harrastaminen. Usein triathlonin pariin siirrytään aikuisiällä muista lajeista. Triathlontreenissä harjoittelu jakautuu kolmeen lajiin, joista uinti tuo harjoitusta myös ylävartalolle sekä liikkuvuudelle. Triathlonlajeissa riittää haastetta koko kropalle ja painotuksia eri lajien suuntaan voi tehdä eri syiden perusteella.
Triathlonharjoittelu kuormittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön lisäksi tasapuolisesti koko lihaksistoa. Lihaskuntotreenillä on oma roolinsa harjoittelussa. Myös kaikkien muiden liikuntalajien treenaaminen tukee triathlonharjoittelua. Triathlonin parissa voidaan uida hallissa, maauimaloissa, järvissä, joissa ja merissä. Juoksutreeniä tehdään radalla, maantiellä, soratiellä ja metsässä. Maantiellä tapahtuvan pyöräilyn lisäksi moni kurvaa maasturilla tai gravel-pyörällä metsään. Talvella harjoitusvastus ja kuntopyörä tulee usein tutuksi.
Lajiin kuuluu myös yhdistelmäharjoittelu, jossa esimerkiksi pitkän pyörälenkin päälle tehdään napakka juoksuharjoitus. Yhdistelmäharjoittelu tuo harjoitteluun monipuolisuutta ja tehokkuutta, myös ajankäytön suhteen.
Moni triathlonin pariin tullut on yllättynyt myönteisestä ja hyväksyvästä ilmapiiristä, joka lajissa vallitsee. Triathlonin harrastaminen ja siinä kilpaileminen eivät vaadi yliluonnollisia kestävyysominaisuuksia, tiukkoja vatsalihaksia tai kymppitonnin pyörää. Vaatimuksiin on toki listattava tietyt perusvarusteet. Jonkinlainen kisa-asu, jarrullinen polkupyörä, kypärä ja kylmissä vesissä märkäpuku ovat pakollisia varusteita.
Lajitaitoja vaaditaan jonkin verran. Monen kompastuskivi on puutteellinen uimataito, johon täsmälääkkeen tarjoavat uintikurssit ja ahkera harjoittelu. Kaikki oppivat uimaan.
Triathlonin hienouksia on se, että lajia voi harrastaa monella eri tasolla ja erilaisella intensiteetillä. Osalle triathlonharjoittelu on monipuolista treeniä, jonka tavoitteena on pysyä kunnossa ja tavata ystäviä treenin merkeissä. Toisessa ääripäässä oleva triathlonisti harjoittelee suunnitelmallisesti ja tähtää MM-kilpailuihin. Nämä ääripäät mahtuvat samoihin treeneihin sekä kisoihin ja saattavat
paiskata ylävitoset kohdatessaan.
Kehittyminen ja tavoitteiden saavuttaminen vaativat silti työtä. Kyse on teknisesti vaativasta kestävyyslajista, joka edellyttää onnistumista monella eri osa-alueella. Tuurilla lajissa ei menesty. Haastavaan tavoitteeseen yltäminen edellyttää aina kuukausien tai vuosien työtä. Harjoitus- ja kilpailutilanteessa vaaditaan myös kykyä sietää epämiellyttäviä tuntemuksia. Etenkin pitkässä suorituksessa hyvät ja huonot hetket seuraavat toisiaan ja olotila vaihtelee aaltomaisesti.
Iso osa lajin pariin tulevista kuntoilijoista on harrastanut aiemmin muita lajeja. Takana on usein juoksuharrastus ja lukuisia maratoneja tai hiihtoa, pyöräilyä sekä pallopelejä. Toisen lajin parista on helppoa tulla triathlonharrastajaksi, koska kestävyysominaisuudet ovat jo olemassa. Keski-ikäisissä liikkujissa on myös paljon ihmisiä, jotka kiinnostuvat lajin ilmapiiristä, tapahtumista ja monipuolisesta kuntoilusta. Usein ruuhkavuodet ovat juuri helpottaneet, lapset kasvaneet jo pois hoivaiästä ja aikaa sekä taloudellisia resursseja löytyy harrastamiseen. Oman terveyden ylläpitäminen mukavan lajitoiminnan parissa kiinnostaa.
Näiden kahden ryhmän lisäksi triathlon houkuttelee toki muitakin harrastajia. Yleinen ilmapiiri lajin parissa on kannustava, joten ilman liikunnallista taustaakin on helppo lähteä lajiin mukaan.
Harjoittelussa onkin aina huomioitava taustatekijät ja omat vahvuudet sekä heikkoudet. Kestävyyslajista triathloniin siirtyvä ei tarvitse massiivista peruskuntoharjoittelua, vaan kehitystä tuo eniten lajitekniikoihin sekä nopeus- ja voimaominaisuuksiin keskittyminen. Palloilu-, taito- tai voimalajeista siirtyvän tarvitsee painottaa harjoittelua kestävyysominaisuuksien ja lajitekniikoiden parantamiseen.
Harjoittelun täytyy antaa enemmän kuin mitä se ottaa. Tämä on avain siihen, että triathlon tuo iloa ja positiivista virettä elämään. Triathlon on myös sosiaalinen laji ilmapiiriltään. Triathlonistit myös harjoittelevat paljon yhdessä ja tämä tuo turvallisuuden tunnetta esimerkiksi avovedessä uimiseen.
Sprinttimatka: 750 m uinti, 20 km pyöräily ja 5 km juoksu.
Olympiamatka (perusmatka): 1,5 km uinti, 40 km pyöräily ja 10 km juoksu.
Puolimatka: 1,9 km uinti, 90 km pyöräily ja 21 kilometriä juoksu.
Arvokilpailujen pitkä matka: 4 km uinti, 120 km pyöräily ja 30 km juoksu.
Täysmatka: 3,8 km uintia, 180 km pyöräily ja maraton (42,195 km).
Jokamiehen matka, jolle voi osallistua vähemmällä harjoittelutaustalla, alkeellisella uintitekniikalla ja perusvälineillä.
Asettaa hieman haastetta uintitaidon suhteen. Suorituksena kohtuukuntoiselle liikkujalle
mahdollinen lyhyelläkin harjoitustaustalla.
Muodostaa jo haasteen, sillä suoritusaikaa kuluu 4–8 tuntia. Edellyttää säännöllistä harjoittelua, lajinmukaisia varusteita ja riittävää energiansaantia.
Todellinen haaste, jolle valmistautuminen on aloitettava riittävästi ennen suoritusta. Lajitekniikat on hallittava ja kunnon on oltava kohdallaan. Energiatankkaus ja kilpailun aikainen energiansaanti ovat avainasemassa.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-terveystarkastuksen lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium, B12-vitamiini sekä nestetasapainoon liittyvä kalium.
Liikkujille suunnattu paketti sisältää Puhti-terveystarkastuksen lisäksi liikkujille tärkeitä mittareita. Mukana on esimerkiksi suoritus- ja palautumiskyvyn kannalta tärkeitä testejä kuten raudan ja D-vitamiinin pitoisuudet, magnesium ja lisäksi B12-vitamiini, nestetasapainoon liittyvä kalium sekä vapaa laskettu testosteroni.
Triathlonharjoittelun mielletään monesti vievän paljon aikaa. Toki näin on huipputasolla, mutta harrastuksena laji ei vaadi ajallisesti sen enempää viikoittaista harjoitteluaikaa kuin muutkaan lajit.
Harjoittelun suunnittelussa kolme keskeistä asiaa ovat aiempi liikunnallinen tausta, ajankäytölliset resurssit ja tavoite, johon suunnittelu tähtää. Aikaisempi tausta ja lahjakkuus määrittelevät sen, millaista harjoittelukuormaa ihminen teoriassa kestää ja sen, millaisiin tuloksiin omalla lahjakuudella voi päästä.
Triathlonissa yhdistyy kolme lajia: uinti, pyöräily ja juoksu, jotka ovat vuodesta toiseen Suomen suosituimpia ja harrastetuimpia liikuntamuotoja. Miksi ei siis kannattaisi yhdistää niitä kaikkia? Alkuun haastavinta on oppia lajien suoritustekniikat.
Vaikka triathlonia voi harrastaa ilman kilpailullisia tavoitteita, on lähes jokaisella triathlonistilla jonkinlaisia tavoitteita kilpailemisen suhteen. Ns. matalan kynnyksen tapahtumat ovatkin hyvä vaihtoehto vaativille pidemmän matkan kilpailuille.
Onko tavoitteena esimerkiksi triathlon? Mitkä arvot vaikuttavat harjoitteluun? Miten treeniä voi optimoida ja tuloksia parantaa veriarvojen testauksen avulla? Mitkä tekijät edesauttavat treeniä?
Monet tekijät vaikuttavat päivittäiseen energisyyteemme sekä millainen terveytemme on nyt ja tulevaisuudessa. Oman hyvinvoinnin tueksi on tuotu paljon erilaisia tapoja ylläpitää terveyttä ja
Artikkeli päivitetty:
7 elokuun 2023
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman hyvinvoinnin mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeä ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Testit analysoidaan Suomessa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keski-arvo
Google-tähdet
