Flunssa – oireet, hoito ja ehkäisy

Yleisiä flunssan oireita ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Jos sinulla on korkea kuume, voimakasta väsymystä tai hengitysvaikeuksia, suositellaan lääkärin vastaanotolle hakeutumista. Myös pitkäkestoiset oireet voivat vaatia ammattilaisen arviota.

Lyhyesti flunssasta

Flunssa on yleinen viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, jonka yleisiä oireita ovat kurkkukipu, nuha ja yskä.
Hoitoon kuuluu lepo, nesteiden nauttiminen ja joskus oireiden lievittäminen lääkkeillä tai imeskelytableteilla.
Aikuiset sairastavat flunssan keskimäärin 2–3 kertaa vuodessa, kun taas lapset sairastavat useammin.

Sisällysluettelo

Flunssan oireet

Flunssa on virustartunnan aiheuttama sairaus. Satoja eri viruksia voi aiheuttaa flunssan, joista yleisimpiä ovat rino-, korona- ja RS-virukset. Aikuinen sairastaa keskimäärin 2–3 flunssaa vuodessa, ja alle kaksivuotiaat lapset sairastavat vuosittain keskimäärin 6–8 flunssaa.

On hyvä hakeutua lääkäriin, jos sinulla on korkea kuume, voimakasta väsymystä tai hengitysvaikeuksia flunssan vuoksi. Jos sairaus ei parane parissa viikossa, on myös hyvä tarkistaa, ettei kyseessä ole bakteeriperäinen jälkitauti. Bakteeriperäisiä jälkitauteja ovat mm. poskiontelontulehdus, korvatulehdus tai keuhkokuume.

Yleisimmät flunssan oireet ovat:

Kurkkukipu
Nenän tukkoisuus
Nuha
Yskä
Päänsärky
Vilunväristykset

Lievien hengitystieoireiden lisäksi flunssaa sairastavat aikuiset voivat tuntea itsensä kuumeisiksi, kokea lihaskipuja ja yleiskunnon heikkenemistä. Flunssaa sairastavilla lapsilla nousee usein kuume.

Flunssan oireet ovat yleensä lievempiä kuin influenssan oireet.

Kuinka kauan flunssa tarttuu?

Tartuntariski on suurimmillaan ensimmäisenä kolmena päivinä oireiden alkamisen jälkeen, erityisesti jos oireet ovat voimakkaita. Noin viikon kuluttua tartuntariski vähenee merkittävästi, mutta voit silti tartuttaa jopa kahden viikon ajan, vaikka riski pienenee ajan myötä.

Flunssia esiintyy eniten syksyllä ja talvella, jolloin ihmiset viettävät enemmän aikaa toisten ihmisten kanssa sisätiloissa. Tällöin virukset pääsevät leviämään helpoimmin.

Flunssan hoito

Flunssaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voi lievittää ja toipumista nopeuttaa. Tässä muutamia tehokkaita tapoja hoitaa flunssaa:

Ennaltaehkäisy: Pese käsiä usein ja huolellisesti.
Toipuminen: Flunssa paranee ajan myötä ja ensisijainen hoito on lepo.
Äänilepo: Jos ääni on käheä, paras tapa on välttää puhumista. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen.
Lääkehoito: Tavalliseen flunssaan antibioottihoito ei ole hyödyllinen. Oireita voi lievittää tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Tukkoista nenää voi hoitaa nenäsuihkeilla (vain lyhytaikaisesti) ja nenähuuhteluilla. Yskänlääkkeistä on yleensä vain vähän apua ja niillä voi olla haittavaikutuksia. Höyryhengityksestä voi olla apua liman irrottamiseksi.
Nesteytys: Flunssan aikana on tärkeää huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Juo siis runsaasti vettä.

Yleiskunto ratkaisee, pitäisikö jäädä kotiin töistä ja onko tarpeen hakeutua lääkäriin.

Auttaako C-vitamiini flunssaan?

Suurten C-vitamiiniannosten jatkuva käyttö ei estä flunssaan sairastumista, mutta voi hieman lyhentää flunssan kestoa. Jos C-vitamiinin käyttö aloitetaan vasta flunssan alettua, siitä ei tutkimusten mukaan ole merkittävää apua oireiden lievittämisessä.

Auttaako sinkki flunssaan?

Sinkin käytöstä ei ole hyötyä infektioiden ehkäisyssä, eikä imeskelytablettien vaikutuksesta flunssan keston lyhenemiseen ole varmaa näyttöä. Sinkki voi aiheuttaa haittavaikutuksina vatsavaivoja ja epämiellyttävää makua suussa. Sinkkiä sisältäviä nenäsuihkeita ei suositella käytettäväksi, eikä sinkkivalmisteita tule antaa lapsille.

Milloin pitäisi hakeutua lääkäriin?

Flunssan vuoksi on harvoin tarpeen hakeutua hoitoon.

Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos sairauteen liittyy:

Korkea tai pitkäkestoinen kuume
Voimakas väsymys
Hengitysvaikeudet

Samoin, jos sairaus selvästi pitkittyy tai oireet palaavat parin viikon sisällä. Tällöin on hyvä varmistaa, ettei kyseessä ole bakteeriperäinen jälkitauti.

Puhdin kautta voit selvittää nenänielusta otettavalla testillä yleisimmät hengitystieinfektion aiheuttajat, influenssa A ja B- sekä RS-viruksen. Tutkimus sisältää myös Covid19 taudin aiheuttajan Sars-CoV-2.