Yleisiä flunssan oireita ovat kurkkukipu, nuha ja yskä. Jos sinulla on korkea kuume, voimakasta väsymystä tai hengitysvaikeuksia, suositellaan lääkärin vastaanotolle hakeutumista. Myös pitkäkestoiset oireet voivat vaatia ammattilaisen arviota.
Flunssa on virustartunnan aiheuttama sairaus. Satoja eri viruksia voi aiheuttaa flunssan, joista yleisimpiä ovat rino-, korona- ja RS-virukset. Aikuinen sairastaa keskimäärin 2–3 flunssaa vuodessa, ja alle kaksivuotiaat lapset sairastavat vuosittain keskimäärin 6–8 flunssaa.
On hyvä hakeutua lääkäriin, jos sinulla on korkea kuume, voimakasta väsymystä tai hengitysvaikeuksia flunssan vuoksi. Jos sairaus ei parane parissa viikossa, on myös hyvä tarkistaa, ettei kyseessä ole bakteeriperäinen jälkitauti. Bakteeriperäisiä jälkitauteja ovat mm. poskiontelontulehdus, korvatulehdus tai keuhkokuume.
Yleisimmät flunssan oireet ovat:
Lievien hengitystieoireiden lisäksi flunssaa sairastavat aikuiset voivat tuntea itsensä kuumeisiksi, kokea lihaskipuja ja yleiskunnon heikkenemistä. Flunssaa sairastavilla lapsilla nousee usein kuume.
Flunssan oireet ovat yleensä lievempiä kuin influenssan oireet.
Tartuntariski on suurimmillaan ensimmäisenä kolmena päivinä oireiden alkamisen jälkeen, erityisesti jos oireet ovat voimakkaita. Noin viikon kuluttua tartuntariski vähenee merkittävästi, mutta voit silti tartuttaa jopa kahden viikon ajan, vaikka riski pienenee ajan myötä.
Flunssia esiintyy eniten syksyllä ja talvella, jolloin ihmiset viettävät enemmän aikaa toisten ihmisten kanssa sisätiloissa. Tällöin virukset pääsevät leviämään helpoimmin.
Flunssaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voi lievittää ja toipumista nopeuttaa. Tässä muutamia tehokkaita tapoja hoitaa flunssaa:
Yleiskunto ratkaisee, pitäisikö jäädä kotiin töistä ja onko tarpeen hakeutua lääkäriin.
Suurten C-vitamiiniannosten jatkuva käyttö ei estä flunssaan sairastumista, mutta voi hieman lyhentää flunssan kestoa. Jos C-vitamiinin käyttö aloitetaan vasta flunssan alettua, siitä ei tutkimusten mukaan ole merkittävää apua oireiden lievittämisessä.
Sinkin käytöstä ei ole hyötyä infektioiden ehkäisyssä, eikä imeskelytablettien vaikutuksesta flunssan keston lyhenemiseen ole varmaa näyttöä. Sinkki voi aiheuttaa haittavaikutuksina vatsavaivoja ja epämiellyttävää makua suussa. Sinkkiä sisältäviä nenäsuihkeita ei suositella käytettäväksi, eikä sinkkivalmisteita tule antaa lapsille.
Flunssan vuoksi on harvoin tarpeen hakeutua hoitoon.
Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos sairauteen liittyy:
Samoin, jos sairaus selvästi pitkittyy tai oireet palaavat parin viikon sisällä. Tällöin on hyvä varmistaa, ettei kyseessä ole bakteeriperäinen jälkitauti.
Puhdin kautta voit selvittää nenänielusta otettavalla testillä yleisimmät hengitystieinfektion aiheuttajat, influenssa A ja B- sekä RS-viruksen. Tutkimus sisältää myös Covid19 taudin aiheuttajan Sars-CoV-2.