ALS:ssa hermosolut rappeutuvat hitaasti ja kuolevat. Tämä vaikuttaa tahdonalaisiin lihaksiin raajoissa ja kasvoissa sekä lihaksiin, joita käytetään nielemisessä ja hengittämisessä.
ALS tarkoittaa amyotrofista lateraaliskleroosia, joka on neurologinen sairaus. Sairaus vaikuttaa kehon lihaksiin ja liikkumiskykyyn. ALS hyökkää aivojen ja selkäytimen hermosoluihin, jotka ohjaavat lihaksia, mikä johtaa lihasten surkastumiseen ja halvaantumiseen. ALS:n syy on edelleen tuntematon.
ALS:ssa hermosolut rappeutuvat hitaasti ja kuolevat. Ilman toimivia hermoimpulsseja lihakset menettävät kykynsä toimia ja ne alkavat surkastua. Tämä vaikuttaa tahdonalaisiin lihaksiin raajoissa ja kasvoissa sekä lihaksiin, joita käytetään nielemisessä ja hengittämisessä. Aivojen toiminta, muisti ja tuntoaisti säilyvät usein ALS-taudissa ennallaan, joten potilaat ovat täysin tietoisia sairautensa etenemisestä.
Oireet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta yleisimpiä sairauden oireita ovat:
Oireet pahenevat vähitellen ja johtavat ajan myötä halvaantumiseen.
ALS:n diagnosoimiseen ei ole mitään yhtä tiettyä testiä. Lääkäri tekee diagnoosin seuraavien perusteella:
Koska ALS voi muistuttaa muita neurologisia sairauksia, tarvitaan perusteellinen tutkimus.
Useimmissa tapauksissa ALS:n synty on tuntematon. Loput noin 10-20 % johtuvat perinnöllisistä tekijöistä. Kuitenkin yksittäisen ALS-potilaan jälkeläisen tai sisaruksen sairastumisriski on prosentin luokkaa. On epäilty, että sekä geneettiset että ympäristötekijät voivat vaikuttaa, mutta tarkkaa syytä ALS:lle ei vielä tiedetä.
Suomessa on noin 450 ALS-potilasta. Vuosittain Suomessa todetaan noin 200–250 uutta tapausta. Sairaus on harvinainen, mutta ei äärimmäisen harvinainen. Mediaanisairastumisikä on noin 60-vuotiaana. Tauti on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla.
Sairauden ensimmäiset merkit voivat olla epämääräisiä ja vaihtelevat henkilöittäin. Joitakin yleisiä varhaisia oireita ovat:
Oireet alkavat yleensä yhdestä kehon osasta ja leviävät vähitellen muihin kehon osiin.
ALS vaikuttaa pääasiassa lihaksiin. Joissakin tapauksissa ALS:lla on yhteys otsa-ohimolohkorappeumaan, mutta useimmilla ALS-potilailla älylliset kyvyt säilyvät ja he ovat täysin tietoisia koko sairauden ajan.
ALS etenee eri nopeudella eri henkilöillä. Keskimääräinen elinikä diagnoosin jälkeen on 2–4 vuotta, mutta jotkut elävät huomattavasti pidempään – joskus yli 10 vuotta.
ALS:iin ei ole vielä olemassa parannuskeinoa. On kuitenkin lääkkeitä, jotka voivat lievittää oireita. Hoitotiimiin kuuluu yleensä neurologi, fysioterapeutti, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä tukemaan potilasta koko sairauden ajan.
ALS-diagnoosi tuo mukanaan suuria muutoksia – sekä fyysisesti että henkisesti. On tavallista tarvita kodin mukautuksia, apuvälineitä ja henkilökohtaista avustajaa. Sairaalasta ja erilaisista potilasyhdistyksistä on saatavilla tukea sekä sairastuneelle että läheisille.
Tiamiini eli B1-vitamiini on ensimmäinen löydetty B-ryhmän vitamiini. Sillä on tärkeä tehtävä hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihdunnassa. B1-vitamiinin puute aiheuttaa hermostoon liittyviä oireita.
Ravinnon merkitys alkaa jo ennen syntymää aivojen rakentuessa. Läpi elämän pystymme vaikuttamaan aivoihin valintojen, syömämme ruoan ja elintapojen avulla.
MS-tauti on autoimmuunisairaus, joka vaikuttaa liikunta- ja toimintakykyyn.
Artikkeli päivitetty:
22 heinäkuun 2025
Puhti tarjoaa parasta palvelua oman terveyden mittaamiseen ja kehittämiseen.
Kaikki testit ilman lääkärin lähetettä.
Selkeät paketit ja edullinen hinnoittelu.
Näytteenotto Mehiläisen laboratorioissa yli 75 toimipisteessä ympäri Suomen.
Suurin osa testeistä analysoidaan Suomessa Mehiläisen laboratorioissa.
Tulokset yleensä jo heti seuraavana arkipäivänä.
Selkeä ja helppolukuinen tulosraportti.
Tarvittaessa voit tilata erikseen Mehiläisen lääkärin neuvonnan testien jälkeen.
Saatavilla myös hyvinvointivalmennuksia.
Tiedot pysyvät Suomessa korkean turvaluokituksen palvelinsalissa.
Yli
testiä analysoitu
Palautteen keskiarvo
Google-tähdet
