Ravinnosta saadaan kahdenlaista rasvaa. Tyydyttymättömällä rasvalla on monia terveysvaikutuksia ja sen saanti on välttämätöntä. Suuret määrät tyydyttynyttä, kovaa rasvaa sen sijaan voivat johtaa korkeaan kolesteroliin ja joukkoon muita terveysongelmia.

Pehmeä eli tyydyttymätön rasva on välttämätöntä ihmisen terveydelle. Tästä huolimatta varsinkin omega-rasvojen osuus ruokavaliossa on usein liian pieni. Näitä tärkeitä rasvoja saadaan esimerkiksi kalaruoista sekä monista pähkinöistä.

  • Terveelliset Omega-rasvahapot vaikuttavat aivotoimintaan, oppimiskykyyn ja muistin.
  • Omega 3 voi auttaa korkean verenpaineen hoidossa.
  • Vähäinen omega 3:n saanti voi aiheuttaa masennusoireita.
  • Tärkein keino huolehtia riittävästi Omega 3:n saannista on ruokavalio, joka sisältää tarpeeksi kalaruokia sekä pähkinöitä.
  • Terveelliset Omega-rasvahapot vaikuttavat aivotoimintaan, oppimiskykyyn ja muistin.
  • Omega 3 voi auttaa korkean verenpaineen hoidossa.
  • Vähäinen omega 3:n saanti voi aiheuttaa masennusoireita.
  • Tärkein keino huolehtia riittävästi Omega 3:n saannista on ruokavalio, joka sisältää tarpeeksi kalaruokia sekä pähkinöitä.

Ravinnosta saadaan kahdenlaista rasvaa. Tyydyttymättömällä rasvalla on monia terveysvaikutuksia ja sen saanti on välttämätöntä. Suuret määrät tyydyttynyttä, kovaa rasvaa sen sijaan voivat johtaa korkeaan kolesteroliin ja joukkoon muita terveysongelmia.

Pehmeä eli tyydyttymätön rasva on välttämätöntä ihmisen terveydelle. Tästä huolimatta varsinkin omega-rasvojen osuus ruokavaliossa on usein liian pieni. Näitä tärkeitä rasvoja saadaan esimerkiksi kalaruoista sekä monista pähkinöistä.

Rasvahapot vaikuttavat rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, aivojen terveyteen sekä erilaisiin tulehdustiloihin. Jos näiden osuus ruokavaliossa ei täytä saantisuosituksia, on pitoisuutta mahdollista lisätä ravintolisällä.

Hyvän rasvan saanti ravinnosta vaikuttaa ihmisen mielialaan, kolesteroliarvoihin, uneen ja kognitiivisiin toimintoihin, sekä saattaa jopa vähentää riskiä sairastua syöpään. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä omega 3-rasvahapot käytännössä ovat, miten ne eroavat kovista, tyydyttyneistä rasvoista terveysvaikutukseltaan ja rakenteeltaan sekä mistä niitä on mahdollista saada.

Saat selville, minkä verran rasvaa pitäisi löytyä terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi kerromme, millaisia oireita rasvahappojen puutos voi aiheuttaa ja miten niiden määrää omassa ruokavaliossa voi lisätä.

Mitä ovat omega 3-rasvahapot?

Rasvat muodostuvat rasvahapoista. Rasvahapot ovat hiiliatomien muodostamia ketjuja. Rasvahapossa voi olla 4-24 hiiliatomia. Triglyseridirasvassa, joka on yleisin ravinnosta saatava rasva, on kolmehiiliseen glyserolirunkoon kiinnittyneenä kolme rasvahappoa.

Omega 3-rasvahapon nimi kuvastaa sitä, missä hiiliketjun kohdassa ensimmäinen kaksoissidos on loppupäästä lukien. Tässä tapauksessa sidos on kolmannen ja neljännen hiiliatomin välissä. On olemassa myös omega 7-, 8-, ja 9-rasvahappoja. Omega 3:n toinen kutsumanimi on n-3-rasvahappo.

Pehmeässä tyydyttymättömässä rasvassa on aina yksi tai useampi kaksoissidos. Kovissa, tyydyttyneissä ja transrasvoissa ei ole kaksoissidoksia, joten niillä ei myöskään ole omega-numeroa. Sidoksia tarkastelemalla voidaan siis määrittää, onko kyse kovasta vai pehmeästä rasvasta.

Runsaasti kovaa rasvaa sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi voi, kananmunat, punainen liha, perunalastut ja muut prosessoidut ruoat, täysmaito sekä kerma. Näitäkin ruokia voi nauttia kohtuudella, eikä kohtuullisella käytöllä yleensä ole haittavaikutuksia. Suurimman osan ruokavaliosta saatavalla rasvalla pitäisi kuitenkin olla pehmeää rasvaa.

Mitä terveysvaikutuksia on omega 3-rasvahapoilla?

Omega 3:n riittävän saannin tärkeyttä ei voi liioitella. Sen terveysvaikutukset kattavat ihmisen kokonaisuutena, mielenterveydestä ja muistin terveydestä sydänterveyteen ja raskauden onnistumiseen asti. Riittävä omega 3:n saanti edistää terveyttä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Sydänsairauden todennäköisyys vähenee. Omega 3:n saanti vähentää triglyseridirasvan pitoisuutta veressä. Suuri määrä triglyseridiä nostaa sydänsairauden riskiä.
  • Riski nivelreumaan vähenee. Omega 3 vähentää lihasjäykkyyttä ja kipuja. Se edistää mahdollisesti myös tulehduslääkkeiden vaikutusta.
  • Masennus saattaa helpottaa, kun ruokavaliosta saadaan riittävä määrä omega 3:a. Rasva saattaa myös helpottaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita.
  • Raskaudenaikainen lapsen normaali kehitys vaatii riittävää määrää pehmeää rasvaa.
  • Astman oireet saattavat helpottaa, kun ruokavalioon lisätään omega 3:a. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia, jotta voidaan osoittaa, millä tavalla rasva itse asiassa vaikuttaa keuhkojen toimintaan.
  • ADHD ja muut keskittymishäiriöt. Omega 3 saattaa hillitä keskittymishäiriöiden oireita ja lisätä lasten kognitiivisia taitoja ja tukea niiden kehitystä. Kognitiivisia taitoja ovat esimerkiksi oppiminen, muistaminen ja ajattelu. Omega 3:n lisäämistä ruokavalioon ei kuitenkaan pidä ajatella pääasiallisena keskittymishäiriöiden hoitokeinona.
  • Alzheimerin tauti ja dementia. Omega 3:n saanti voi suojata dementiasairauksilta ja tavalliselta vanhuuteen liittyvältä muistin heikentymiseltä, koska sillä on positiivinen vaikutus aivojen terveydentilaan.
  • Syöpä on länsimaiden yleisimpiä kuolinsyitä. Joidenkin tutkimusten mukaan omega 3-rasvahapot laskevat riskiä sairastua tiettyihin syöpiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kives- ja rintasyöpä. Myös rasvahappojen vaikutus syövän kehittymiseen vaatii lisää tutkimuksia.
  • Maksan rasvapitoisuus vähenee ja riski sairastua rasvamaksaan pienenee omega 3:n vaikutuksesta.
  • Luiden ja nivelten terveys säilyy parempana ja riski sairastua osteoporoosiin vähenee, kun ravinnossa on riittävästi hyvää rasvaa.
  • Kuukautiskivut voivat helpottua omega 3:n ansiosta.
  • Uneen liittyvät ongelmat voivat liittyä myös omega 3:n liian vähäiseen saantiin. Unettomuus on terveydelle vaarallista, koska pitkään jatkuessaan sillä voi olla vaikutus muistisairauden tai diabeteksen kehittymiselle. Ravinto vaikuttaa olennaisesti uneen. Liian pieni omega 3:n saanti vähentää melatoniinin tuotantoa, jolloin unen saaminen voi olla vaikeaa ja uni saattaa keskeytyä yön aikana monta kertaa. Tutkimusten mukaan niin aikuisten kuin lastenkin unen määrä ja laatu paranevat, kun ravintoon lisätään omega 3:a.

Mistä ruoista omega 3-rasvahappoja saa?

Omega 3:n päivittäinen saantisuositus on Suomen sydänliiton mukaan 2000 kcal päivässä syövälle aikuiselle 200 mg-1 gramma. Sydäntautipotilaiden tulisi saada vähintään yksi gramma omega 3:a päivässä. Yli kolmen gramman saanti ei ole suositeltavaa, koska liikasaanti voi johtaa esimerkiksi verenvuotoon. Käytännössä henkilökohtainen omega 3:n päivittäinen saanti tulisi olla 1-3% kokonaisenergiansaannista. Moni kuitenkin saa tätä rasvahappoa selvästi alle suosituksen, jopa alle 100 mg päivässä.

Omega 3-rasvahappoja on erityisen paljon kalaruoissa, mutta myös erilaisissa siemenissä, manteleissa ja pähkinöissä. Kalaa pitäisi syödä saantisuositusten mukaan vähintään kaksi annosta viikossa, mieluiten päivittäin. Seuraavia ruokia lisäämällä pystyt itse vaikuttamaan omega 3:n saantiisi:

  • Makrilli sisältää erityisen paljon omega 3:a jopa kalaksi. Sitä saadaan makrillista jopa 4071 milligrammaa aterialta.
  • Lohi sisältää omega 3:a 4023 mg annokselta.
  • Kalaöljy (4757 mg lusikallisessa.)
  • Saksanpähkinä (2542  mg annoksessa.)
  • Chian siemenet (4951 mg annoksessa.)
  • Silakka (3181 mg annoksessa.)
  • Osterit (565 mg annoksessa.)
  • Alaskanseiti (1716 mg annoksessa.)
  • Sardiini (2205 mg annoksessa.)
  • Hampunsiemenet (1000 mg teelusikallisessa.)
  • Anjovis (959 mg annoksessa.)
  • Natto (japanilainen ruoka, joka valmistetaan hapatetuista soijapavuista)
  • Munankeltuainen (270 mg puolikkaassa kupillisessa.)
  • Kaviaari (1086 mg annoksessa.)
  • Pellavansiemenet (2338 mg annoksessa.)
  • Soijapavut (1241 mg annoksessa.)

Omega 3-ravintolisät

Ravintolisän avulla omaa omega 3:n saantia voi lisätä, jos ruokavaliomuutoksen tekeminen ei ole mahdollista. Ravintolisiä on nykyään ostettavissa niin apteekeista, verkkokaupoista kuin useista päivittäistavarakaupoistakin.

Ravintolisät sisältävät omega 3:a sisältäviä rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Kolmas omega 3-rasva on alfalinoleenihappo (ALA), jota voi myös saada ravintolisän kautta. Usein ravintolisävalmisteet sisältävät kalaöljyn lisäksi myös vitamiineja, kuten D-vitamiinia.

Ravintolisän kautta otettavan omega 3:n määrä riippuu siitä, kuinka paljon rasvahappoa saadaan ruokavaliosta ylipäätään. Pitoisuudet vaihtelevat ja tuotemerkkejä on useita. Sopivaa ravintolisää valittaessa kannattaa pohtia, minkä verran omega 3:a ruokavalioon jo sisältyy ja valita ravintolisä sen perusteella, mikä tuote auttaa korjaamaan oman vajeen.

Myös lapsille on olemassa omia ravintolisiä. Jos tätä rasvahappoa puuttuu ruokavaliosta, myös lapsi voi ottaa ravintolisää.

Mitä omega 3:n puute voi aiheuttaa?

Omega 3:n, kuten muiden välttämättömien rasvahappojen, puute voidaan havaita kudosten rasvahappopitoisuuksien muutoksina. Puute tuntuu myös olotilassa. Myös hiusten, ihon ja kynsien kunto saattaa heikentyä, ellei omega 3:a saada riittävästi.

Omega 3:n puutostila voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia oireita:

  • Häiriöt näön tarkkuudessa, verkkokalvon solujen toiminnan häiriö
  • Harhatuntemukset
  • Janon tunne
  • Heikentynyt oppimiskyky
  • Heikentyneet motoriset valmiudet
  • Kohonnut verenpaine
  • Valtimoiden rappeutuminen
  • Sydämen toiminnan häiriöt
  • Masennus
  • Painonnousu
  • Uupumus ja väsymys
  • Immuunijärjestelmän häiriöt, sairastelu
  • Muistin toiminnan häiriöt

Voiko omega 3:n liikasaannista olla haittaa?

Kuten minkä tahansa ravintoaineen, myös omega 3:n liiallisesta saannista voi seurata ongelmia. Tämän vuoksi liiallista saantia tulee välttää. Jos esimerkiksi ruokavaliossa on jo tarpeeksi omega 3:a, ei ravintolisän käyttö ole välttämätöntä. Vaikka omega 3:n terveysvaikutuksista on paljon keskustelua, ei tämän aineen kohdalla suurempi määrä tarkoita parempaa terveyttä.

Omega 3 ohentaa verta, joten hyvin suuret, yli 3000-5000 milligramman päivittäisannokset voivat aiheuttaa verenvuotoa erityisesti nenästä ja muualta kehosta.

Ennen leikkausta omega 3-ravintolisien käyttö tulee lopettaa, koska leikkaus joudutaan mahdollisesti keskeyttämään verenvuototaipumuksen vuoksi, jos näin ei toimita.

Monissa omega 3-valmisteissa on vitamiini A:ta, joka voi olla suurina annoksina myrkyllistä. Vitamiini A:n pitoisuus selviää käytössä olevasta valmisteesta. Yleensä suuria määriä on kalanmaksaöljyssä.

Vaikka tarpeellinen määrä omega 3:a saattaa ehkäistä syöpäsairauksien riskiä, voi liian suuri määrä puolestaan nostaa sitä. Myös immuunipuolustuksen muutokset ovat mahdollisia.

Edellä mainittujen lisäksi liiallinen omega 3:n saanti voi aiheuttaa

  • Vatsakipuja ja ripulia 
  • Kalanmakua suussa
  • Allergisia reaktioita
  • Muutoksia verensokeriin tai yhteisvaikutuksia diabeteslääkkeiden kanssa
  • Masennuslääkkeitä käyttävien tulee keskustella lääkärin kanssa, koska omega 3-ravintolisävalmisteella ja masennuslääkkeellä voi yhteiskäytössä olla serotoniinioireyhtymän riski
  • Kaikista sivuvaikutuksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa. Lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei aina pystytä ennustamaan, minkä vuoksi mahdollisten oireiden syy tulee aina selvittää.

Lähteet

Terveyskirjasto: Omega-rasvahapot

Healthfully: Omega-3 Fish Oil & Stomach Cramps

Oregon State University: Excess omega-3 fatty acids could lead to negative health effects

Healthline: How Much Omega-3 Should You Take Per Day?12 Foods That Are Very High in Omega-317 Science-Based Benefits of Omega-3 Fatty Acids

Power of Positivity: 10 Signs You Have An Omega-3 Deficiency

MedicineNet: Omega-3 Fatty Acids Benefits, Uses, and List of Foods

Ravinnosta saadaan kahdenlaista rasvaa. Tyydyttymättömällä rasvalla on monia terveysvaikutuksia ja sen saanti on välttämätöntä. Suuret määrät tyydyttynyttä, kovaa rasvaa sen sijaan voivat johtaa korkeaan kolesteroliin ja joukkoon muita terveysongelmia.

Pehmeä eli tyydyttymätön rasva on välttämätöntä ihmisen terveydelle. Tästä huolimatta varsinkin omega-rasvojen osuus ruokavaliossa on usein liian pieni. Näitä tärkeitä rasvoja saadaan esimerkiksi kalaruoista sekä monista pähkinöistä.

Rasvahapot vaikuttavat rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, aivojen terveyteen sekä erilaisiin tulehdustiloihin. Jos näiden osuus ruokavaliossa ei täytä saantisuosituksia, on pitoisuutta mahdollista lisätä ravintolisällä.

Hyvän rasvan saanti ravinnosta vaikuttaa ihmisen mielialaan, kolesteroliarvoihin, uneen ja kognitiivisiin toimintoihin, sekä saattaa jopa vähentää riskiä sairastua syöpään. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä omega 3-rasvahapot käytännössä ovat, miten ne eroavat kovista, tyydyttyneistä rasvoista terveysvaikutukseltaan ja rakenteeltaan sekä mistä niitä on mahdollista saada.

Saat selville, minkä verran rasvaa pitäisi löytyä terveellisestä ruokavaliosta. Lisäksi kerromme, millaisia oireita rasvahappojen puutos voi aiheuttaa ja miten niiden määrää omassa ruokavaliossa voi lisätä.

Mitä ovat omega 3-rasvahapot?

Rasvat muodostuvat rasvahapoista. Rasvahapot ovat hiiliatomien muodostamia ketjuja. Rasvahapossa voi olla 4-24 hiiliatomia. Triglyseridirasvassa, joka on yleisin ravinnosta saatava rasva, on kolmehiiliseen glyserolirunkoon kiinnittyneenä kolme rasvahappoa.

Omega 3-rasvahapon nimi kuvastaa sitä, missä hiiliketjun kohdassa ensimmäinen kaksoissidos on loppupäästä lukien. Tässä tapauksessa sidos on kolmannen ja neljännen hiiliatomin välissä. On olemassa myös omega 7-, 8-, ja 9-rasvahappoja. Omega 3:n toinen kutsumanimi on n-3-rasvahappo.

Pehmeässä tyydyttymättömässä rasvassa on aina yksi tai useampi kaksoissidos. Kovissa, tyydyttyneissä ja transrasvoissa ei ole kaksoissidoksia, joten niillä ei myöskään ole omega-numeroa. Sidoksia tarkastelemalla voidaan siis määrittää, onko kyse kovasta vai pehmeästä rasvasta.

Runsaasti kovaa rasvaa sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi voi, kananmunat, punainen liha, perunalastut ja muut prosessoidut ruoat, täysmaito sekä kerma. Näitäkin ruokia voi nauttia kohtuudella, eikä kohtuullisella käytöllä yleensä ole haittavaikutuksia. Suurimman osan ruokavaliosta saatavalla rasvalla pitäisi kuitenkin olla pehmeää rasvaa.

Mitä terveysvaikutuksia on omega 3-rasvahapoilla?

Omega 3:n riittävän saannin tärkeyttä ei voi liioitella. Sen terveysvaikutukset kattavat ihmisen kokonaisuutena, mielenterveydestä ja muistin terveydestä sydänterveyteen ja raskauden onnistumiseen asti. Riittävä omega 3:n saanti edistää terveyttä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Sydänsairauden todennäköisyys vähenee. Omega 3:n saanti vähentää triglyseridirasvan pitoisuutta veressä. Suuri määrä triglyseridiä nostaa sydänsairauden riskiä.
  • Riski nivelreumaan vähenee. Omega 3 vähentää lihasjäykkyyttä ja kipuja. Se edistää mahdollisesti myös tulehduslääkkeiden vaikutusta.
  • Masennus saattaa helpottaa, kun ruokavaliosta saadaan riittävä määrä omega 3:a. Rasva saattaa myös helpottaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita.
  • Raskaudenaikainen lapsen normaali kehitys vaatii riittävää määrää pehmeää rasvaa.
  • Astman oireet saattavat helpottaa, kun ruokavalioon lisätään omega 3:a. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia, jotta voidaan osoittaa, millä tavalla rasva itse asiassa vaikuttaa keuhkojen toimintaan.
  • ADHD ja muut keskittymishäiriöt. Omega 3 saattaa hillitä keskittymishäiriöiden oireita ja lisätä lasten kognitiivisia taitoja ja tukea niiden kehitystä. Kognitiivisia taitoja ovat esimerkiksi oppiminen, muistaminen ja ajattelu. Omega 3:n lisäämistä ruokavalioon ei kuitenkaan pidä ajatella pääasiallisena keskittymishäiriöiden hoitokeinona.
  • Alzheimerin tauti ja dementia. Omega 3:n saanti voi suojata dementiasairauksilta ja tavalliselta vanhuuteen liittyvältä muistin heikentymiseltä, koska sillä on positiivinen vaikutus aivojen terveydentilaan.
  • Syöpä on länsimaiden yleisimpiä kuolinsyitä. Joidenkin tutkimusten mukaan omega 3-rasvahapot laskevat riskiä sairastua tiettyihin syöpiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kives- ja rintasyöpä. Myös rasvahappojen vaikutus syövän kehittymiseen vaatii lisää tutkimuksia.
  • Maksan rasvapitoisuus vähenee ja riski sairastua rasvamaksaan pienenee omega 3:n vaikutuksesta.
  • Luiden ja nivelten terveys säilyy parempana ja riski sairastua osteoporoosiin vähenee, kun ravinnossa on riittävästi hyvää rasvaa.
  • Kuukautiskivut voivat helpottua omega 3:n ansiosta.
  • Uneen liittyvät ongelmat voivat liittyä myös omega 3:n liian vähäiseen saantiin. Unettomuus on terveydelle vaarallista, koska pitkään jatkuessaan sillä voi olla vaikutus muistisairauden tai diabeteksen kehittymiselle. Ravinto vaikuttaa olennaisesti uneen. Liian pieni omega 3:n saanti vähentää melatoniinin tuotantoa, jolloin unen saaminen voi olla vaikeaa ja uni saattaa keskeytyä yön aikana monta kertaa. Tutkimusten mukaan niin aikuisten kuin lastenkin unen määrä ja laatu paranevat, kun ravintoon lisätään omega 3:a.

Mistä ruoista omega 3-rasvahappoja saa?

Omega 3:n päivittäinen saantisuositus on Suomen sydänliiton mukaan 2000 kcal päivässä syövälle aikuiselle 200 mg-1 gramma. Sydäntautipotilaiden tulisi saada vähintään yksi gramma omega 3:a päivässä. Yli kolmen gramman saanti ei ole suositeltavaa, koska liikasaanti voi johtaa esimerkiksi verenvuotoon. Käytännössä henkilökohtainen omega 3:n päivittäinen saanti tulisi olla 1-3% kokonaisenergiansaannista. Moni kuitenkin saa tätä rasvahappoa selvästi alle suosituksen, jopa alle 100 mg päivässä.

Omega 3-rasvahappoja on erityisen paljon kalaruoissa, mutta myös erilaisissa siemenissä, manteleissa ja pähkinöissä. Kalaa pitäisi syödä saantisuositusten mukaan vähintään kaksi annosta viikossa, mieluiten päivittäin. Seuraavia ruokia lisäämällä pystyt itse vaikuttamaan omega 3:n saantiisi:

  • Makrilli sisältää erityisen paljon omega 3:a jopa kalaksi. Sitä saadaan makrillista jopa 4071 milligrammaa aterialta.
  • Lohi sisältää omega 3:a 4023 mg annokselta.
  • Kalaöljy (4757 mg lusikallisessa.)
  • Saksanpähkinä (2542  mg annoksessa.)
  • Chian siemenet (4951 mg annoksessa.)
  • Silakka (3181 mg annoksessa.)
  • Osterit (565 mg annoksessa.)
  • Alaskanseiti (1716 mg annoksessa.)
  • Sardiini (2205 mg annoksessa.)
  • Hampunsiemenet (1000 mg teelusikallisessa.)
  • Anjovis (959 mg annoksessa.)
  • Natto (japanilainen ruoka, joka valmistetaan hapatetuista soijapavuista)
  • Munankeltuainen (270 mg puolikkaassa kupillisessa.)
  • Kaviaari (1086 mg annoksessa.)
  • Pellavansiemenet (2338 mg annoksessa.)
  • Soijapavut (1241 mg annoksessa.)

Omega 3-ravintolisät

Ravintolisän avulla omaa omega 3:n saantia voi lisätä, jos ruokavaliomuutoksen tekeminen ei ole mahdollista. Ravintolisiä on nykyään ostettavissa niin apteekeista, verkkokaupoista kuin useista päivittäistavarakaupoistakin.

Ravintolisät sisältävät omega 3:a sisältäviä rasvahappoja, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Kolmas omega 3-rasva on alfalinoleenihappo (ALA), jota voi myös saada ravintolisän kautta. Usein ravintolisävalmisteet sisältävät kalaöljyn lisäksi myös vitamiineja, kuten D-vitamiinia.

Ravintolisän kautta otettavan omega 3:n määrä riippuu siitä, kuinka paljon rasvahappoa saadaan ruokavaliosta ylipäätään. Pitoisuudet vaihtelevat ja tuotemerkkejä on useita. Sopivaa ravintolisää valittaessa kannattaa pohtia, minkä verran omega 3:a ruokavalioon jo sisältyy ja valita ravintolisä sen perusteella, mikä tuote auttaa korjaamaan oman vajeen.

Myös lapsille on olemassa omia ravintolisiä. Jos tätä rasvahappoa puuttuu ruokavaliosta, myös lapsi voi ottaa ravintolisää.

Mitä omega 3:n puute voi aiheuttaa?

Omega 3:n, kuten muiden välttämättömien rasvahappojen, puute voidaan havaita kudosten rasvahappopitoisuuksien muutoksina. Puute tuntuu myös olotilassa. Myös hiusten, ihon ja kynsien kunto saattaa heikentyä, ellei omega 3:a saada riittävästi.

Omega 3:n puutostila voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia oireita:

  • Häiriöt näön tarkkuudessa, verkkokalvon solujen toiminnan häiriö
  • Harhatuntemukset
  • Janon tunne
  • Heikentynyt oppimiskyky
  • Heikentyneet motoriset valmiudet
  • Kohonnut verenpaine
  • Valtimoiden rappeutuminen
  • Sydämen toiminnan häiriöt
  • Masennus
  • Painonnousu
  • Uupumus ja väsymys
  • Immuunijärjestelmän häiriöt, sairastelu
  • Muistin toiminnan häiriöt

Voiko omega 3:n liikasaannista olla haittaa?

Kuten minkä tahansa ravintoaineen, myös omega 3:n liiallisesta saannista voi seurata ongelmia. Tämän vuoksi liiallista saantia tulee välttää. Jos esimerkiksi ruokavaliossa on jo tarpeeksi omega 3:a, ei ravintolisän käyttö ole välttämätöntä. Vaikka omega 3:n terveysvaikutuksista on paljon keskustelua, ei tämän aineen kohdalla suurempi määrä tarkoita parempaa terveyttä.

Omega 3 ohentaa verta, joten hyvin suuret, yli 3000-5000 milligramman päivittäisannokset voivat aiheuttaa verenvuotoa erityisesti nenästä ja muualta kehosta.

Ennen leikkausta omega 3-ravintolisien käyttö tulee lopettaa, koska leikkaus joudutaan mahdollisesti keskeyttämään verenvuototaipumuksen vuoksi, jos näin ei toimita.

Monissa omega 3-valmisteissa on vitamiini A:ta, joka voi olla suurina annoksina myrkyllistä. Vitamiini A:n pitoisuus selviää käytössä olevasta valmisteesta. Yleensä suuria määriä on kalanmaksaöljyssä.

Vaikka tarpeellinen määrä omega 3:a saattaa ehkäistä syöpäsairauksien riskiä, voi liian suuri määrä puolestaan nostaa sitä. Myös immuunipuolustuksen muutokset ovat mahdollisia.

Edellä mainittujen lisäksi liiallinen omega 3:n saanti voi aiheuttaa

  • Vatsakipuja ja ripulia 
  • Kalanmakua suussa
  • Allergisia reaktioita
  • Muutoksia verensokeriin tai yhteisvaikutuksia diabeteslääkkeiden kanssa
  • Masennuslääkkeitä käyttävien tulee keskustella lääkärin kanssa, koska omega 3-ravintolisävalmisteella ja masennuslääkkeellä voi yhteiskäytössä olla serotoniinioireyhtymän riski
  • Kaikista sivuvaikutuksista tulee aina keskustella lääkärin kanssa. Lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei aina pystytä ennustamaan, minkä vuoksi mahdollisten oireiden syy tulee aina selvittää.

Lähteet

Terveyskirjasto: Omega-rasvahapot

Healthfully: Omega-3 Fish Oil & Stomach Cramps

Oregon State University: Excess omega-3 fatty acids could lead to negative health effects

Healthline: How Much Omega-3 Should You Take Per Day?12 Foods That Are Very High in Omega-317 Science-Based Benefits of Omega-3 Fatty Acids

Power of Positivity: 10 Signs You Have An Omega-3 Deficiency

MedicineNet: Omega-3 Fatty Acids Benefits, Uses, and List of Foods

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *