Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen taipumus, jossa laktoosin nauttiminen aiheuttaa oireita, kuten vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. Laktoosi-intoleranssin taustalla on hypolaktasia, eli tila, jossa laktaasientsyymin muodostuminen ohutsuolessa on heikentynyt tai loppunut kokonaan.

  • Laktoosi-intoleranssissa elimistö ei kestä laktoosia.
  • Huono laktoosinsietokyky aiheuttaa muun muassa vatsavaivoja.
  • Laktoosi-intolerantikon on noudatettava ruokavaliota, jossa on vain vähän tai ei lainkaan laktoosia.
  • Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen ominaisuus, joten se voidaan todeta DNA-testillä.
  • Laktoosi-intoleranssissa elimistö ei kestä laktoosia.
  • Huono laktoosinsietokyky aiheuttaa muun muassa vatsavaivoja.
  • Laktoosi-intolerantikon on noudatettava ruokavaliota, jossa on vain vähän tai ei lainkaan laktoosia.
  • Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen ominaisuus, joten se voidaan todeta DNA-testillä.

Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen taipumus, jossa laktoosin nauttiminen aiheuttaa oireita, kuten vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. Laktoosi-intoleranssin taustalla on hypolaktasia, eli tila, jossa laktaasientsyymin muodostuminen ohutsuolessa on heikentynyt tai loppunut kokonaan.

Laktaasientsyymin muodostuminen on geneettisesti säädeltyä. Maailmanlaajuisesti noin 65 % ihmisistä on laktoosi-intolerantteja. Suomessa vajaalla viidesosalla väestöstä on laktoosi-intoleranssi.

Laktoosi-intoleranssin DNA-tutkimuksella voidaan luotettavasti todeta, onko testattavalla henkilöllä laktaasientsyymin puutteelle altistava genotyyppi.

Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu?

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan alun perin aikuiselle ihmiselle normaali tila. Luonnontilassa elävä ihminen joi äidinmaitoa vain lapsena, eikä muiden eläinlajien maitoa käytetty. Laktoosia pilkkova laktaasientsyymi oli aikuiselle tarpeeton, minkä vuoksi sen vaikutus lakkasi 5 – 12 vuoden iässä.

Kyky sietää maitotuotteita myös aikuisena johtuu laktaasientsyymin geenissä tapahtuneesta mutaatiosta, joka kehittyi noin 5000 – 12 000 vuotta sitten. Mutaation seurauksena laktaasientsyymi säilyi myös aikuisilla. Kun ihminen alkoi kasvattaa karjaa ja juoda sen maitoa, tämä geenimuoto oli edullisempi ja se yleistyi.

Laktaasimutaation arvellaan kehittyneen Etelä-Uralilla ja Saharan pohjoispuolella. Afrikkalaisiin ja aasialaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä 90 prosentilla on edelleen alkuperäinen geenimuoto eli heistä useimmilla on laktoosi-intoleranssi. Suomessa ja muissa pitkään maataloudessa eläneillä kansoilla uusi geenimuoto on yleisempi kuin vanha.

Laktoosi-intoleranssin muodot

Laktoosi-intoleranssi jaetaan pääsääntöisesti syyn mukaisesti kahteen luokkaan: ensisijaiseen hypolaktasiaan ja toissijaiseen hypolaktasiaan. Lisäksi on olemassa erittäin harvinaista synnynnäistä laktaasin puutosta.

Ensisijainen hypolaktasia eli niin sanottu aikuistyypin laktaasin puutos on perinnöllinen ja hypolaktasian yleisin muoto. Se johtuu geenistä, joka sammuttaa laktaasientsyymin tuotannon noin  5-12 vuoden iässä. Hypotalaksia on väistyvä ominaisuus, joten se täytyy periä molemmilta vanhemmilta.

Toissijainen hypolaktasia aiheutuu, kun jokin ulkoinen tekijä vaurioittaa suolinukkaa. Tällöin laktaasientsyymiä tuottavia soluja tuhoutuu usein tilapäisesti. Ulkoisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ohutsuolen syöpä, ruuansulatuskanavan tulehdukset tai hoitamaton keliakia. Kun suolinukkaa vaurioittava tekijä poistuu ja suolinukka paranee, epiteelisolujen laktaasintuotantokyky palautuu.

DNA-testillä voidaan todeta ainoastaan ensisijainen hypolaktasia.

Laktoosi-intoleranssin oireet

Laktoosi-intolerantiksi kutsutaan henkilöä, joka laktaasientsyymin puutteen vuoksi saa oireita maitosokerista. Osalla ihmisistä laktaasin puuttumiseen ei liity oireita. Tällöin puhutaan hypolaktasiasta eli suolilaktaasin niukkuudesta.

Laktoosi-intoleranssin oireita ovat

  • vatsan turvotus
  • ilmavaivat
  • löysät ulosteet
  • epämääräiset vatsakivut

Oireet ilmaantuvat 1-3 tuntia maitosokeria sisältävän tuotteen nauttimisen jälkeen.

Herkkyys oireille on yksilöllistä ja riippuu siitä, paljonko maitotuotteita on käytetty.

Laktoosi-intolerantille ei ole vaarallista, vaikka välillä nauttisikin laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Laktoosin nauttimisesta mahdollisesti seuraavat oireet ovat ohimeneviä.

Laktoosi-intoleranssin DNA-testaus

Laktoosi-intoleranssi kannattaa varmistaa tutkimuksilla, jos vatsaoireiden yhteys maitotuotteisiin ei ole selvä tai jos oireet ovat voimakkaat.

Laktoosi-intoleranssia on aikaisemmin tutkittu laktoosirasituskokeella, mutta se on poistumassa laboratoriokokeiden tutkimusvalikoimasta epätarkkuutensa vuoksi.

Nykyään suositellaan verinäytteestä tai posken limakalvonäytteestä tehtävää geenitestiä (B -Lakt-D B), joka on paljon tarkempi kuin laktoosirasituskoe. Testi antaa yksiselitteisen vastauksen siihen, onko henkilöllä laktaasientsyymin puutteelle altistava genotyyppi.

DNA-testissä todetaan laktaasin synteesiä säätelevässä geenissä yhden nukleotidin muutos.  Genotyyppi C/C liittyy ensisijaiseen hypolaktasiaan, joka voi aiheuttaa laktoosi-intoleranssin oireita. Geenitestin perusteella ei kuitenkaan voida päätellä oireiden voimakkuutta.

Mistä voin tilata laktoosi-intoleranssitestin?

Voit tilata laktoosi-intoleranssitestin Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Laktoosi-intoleranssin hoito

Laktoosi-intoleranssia hoidetaan välttämällä ruokavaliossa maitosokeria. Maitosokeria voi välttää käyttämällä vähälaktoosisia tai laktoosittomia maitotuotteita tai vähentämällä normaalien maitotuotteiden käyttöä.

Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät pieniä määriä maitosokeria ilman oireita. Arvioiden mukaan useimmat voivat käyttää noin 10 grammaa (vastaa maitolasillista) maitosokeria päivässä ilman ongelmia. Jopa suurempia annoksia (15 – 18 g laktoosia) siedetään, kun maitotuotteet nautitaan muiden ruokien yhteydessä.

Lisätietoa laktoosittomasta ja vähälaktoosisesta ruokavaliosta saat laktoosi-intoleranssista kertovasta artikkelistamme.

Laktoosi-intoleranssin oireiden välttämiseksi voidaan tilapäisesti käyttää eksogeenista laktaasientsyymiä. Entsyymiä tuotetaan eri mikrobeista, useimmiten hiivoista tai sienistä. Laktoosia pilkkovia entsyymivalmisteita on saatavana tabletteina, kapseleina ja tippoina. Niitä käytetään ennen laktoosia sisältävän aterian nauttimista tai sen yhteydessä.

Tutkimusnäyttö probioottien hyödyistä laktoosi-intoleranssin oireiden hoitamisessa on vielä osittain ristiriitaista. On kuitenkin viitteitä siitä, että eräät suoliston bakteeriflooraan vaikuttavat probiootit voivat olla hyödyksi laktoosi-intoleranssin oireiden ehkäisemisessä.

Lähteet

Almeida C.C., Lorena S.L., Pavan C.R., Akasaka H.M., Mesquita M.A. Beneficial effects of long-term consumption of a probiotic combination of Lactobacilluscasei Shirota and Bifidobacterium breve Yakult may persist after suspension of therapy in lactose-intolerant patients. Nutr. Clin. Pract. 2012;27:247–251.

Barakat, Nwakakwa, Shojamanesh, Khurana (July 5, 2006). ”Lactose Intolerance”. eMedicine. Viitattu 13.6.2018

Deng Y, Misselwitz B, Dai N, Fox M (September 2015). ”Lactose Intolerance in Adults: Biological Mechanism and Dietary Management”. Nutrients (Review). 7 (9): 8020–35.

Hillilä M. Laktoosi-intoleranssi. Duodecim 2007; 123:2743-2746

Ingram CJ, Mulcare CA, Itan Y, Thomas MG, Swallow DM (January 2009). ”Lactose digestion and the evolutionary genetics of lactase persistence”. Human Genetics. 124 (6): 579-91.

Ségurel L, Bon C (August 2017). ”On the Evolution of Lactase Persistence in Humans”. Annual Review of Genomics and Human Genetics. 18 (1): 297–319.

Synlab: Laktoosi-intoleranssi, DNA-tutkimus. Viitattu 2.7.2018

Swallow D.M. Genetics of lactase persistence and lactose intolerance. Ann. Rev. Genet. 2003;37:197–219. 

 

Laktoosi-intoleranssi on perinnöllinen taipumus, jossa laktoosin nauttiminen aiheuttaa oireita, kuten vatsan turvotusta ja ilmavaivoja. Laktoosi-intoleranssin taustalla on hypolaktasia, eli tila, jossa laktaasientsyymin muodostuminen ohutsuolessa on heikentynyt tai loppunut kokonaan.

Laktaasientsyymin muodostuminen on geneettisesti säädeltyä. Maailmanlaajuisesti noin 65 % ihmisistä on laktoosi-intolerantteja. Suomessa vajaalla viidesosalla väestöstä on laktoosi-intoleranssi.

Laktoosi-intoleranssin DNA-tutkimuksella voidaan luotettavasti todeta, onko testattavalla henkilöllä laktaasientsyymin puutteelle altistava genotyyppi.

Mistä laktoosi-intoleranssi johtuu?

Laktoosi-intoleranssi ei ole sairaus, vaan alun perin aikuiselle ihmiselle normaali tila. Luonnontilassa elävä ihminen joi äidinmaitoa vain lapsena, eikä muiden eläinlajien maitoa käytetty. Laktoosia pilkkova laktaasientsyymi oli aikuiselle tarpeeton, minkä vuoksi sen vaikutus lakkasi 5 – 12 vuoden iässä.

Kyky sietää maitotuotteita myös aikuisena johtuu laktaasientsyymin geenissä tapahtuneesta mutaatiosta, joka kehittyi noin 5000 – 12 000 vuotta sitten. Mutaation seurauksena laktaasientsyymi säilyi myös aikuisilla. Kun ihminen alkoi kasvattaa karjaa ja juoda sen maitoa, tämä geenimuoto oli edullisempi ja se yleistyi.

Laktaasimutaation arvellaan kehittyneen Etelä-Uralilla ja Saharan pohjoispuolella. Afrikkalaisiin ja aasialaisiin alkuperäiskansoihin kuuluvista ihmisistä 90 prosentilla on edelleen alkuperäinen geenimuoto eli heistä useimmilla on laktoosi-intoleranssi. Suomessa ja muissa pitkään maataloudessa eläneillä kansoilla uusi geenimuoto on yleisempi kuin vanha.

Laktoosi-intoleranssin muodot

Laktoosi-intoleranssi jaetaan pääsääntöisesti syyn mukaisesti kahteen luokkaan: ensisijaiseen hypolaktasiaan ja toissijaiseen hypolaktasiaan. Lisäksi on olemassa erittäin harvinaista synnynnäistä laktaasin puutosta.

Ensisijainen hypolaktasia eli niin sanottu aikuistyypin laktaasin puutos on perinnöllinen ja hypolaktasian yleisin muoto. Se johtuu geenistä, joka sammuttaa laktaasientsyymin tuotannon noin  5-12 vuoden iässä. Hypotalaksia on väistyvä ominaisuus, joten se täytyy periä molemmilta vanhemmilta.

Toissijainen hypolaktasia aiheutuu, kun jokin ulkoinen tekijä vaurioittaa suolinukkaa. Tällöin laktaasientsyymiä tuottavia soluja tuhoutuu usein tilapäisesti. Ulkoisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi ohutsuolen syöpä, ruuansulatuskanavan tulehdukset tai hoitamaton keliakia. Kun suolinukkaa vaurioittava tekijä poistuu ja suolinukka paranee, epiteelisolujen laktaasintuotantokyky palautuu.

DNA-testillä voidaan todeta ainoastaan ensisijainen hypolaktasia.

Laktoosi-intoleranssin oireet

Laktoosi-intolerantiksi kutsutaan henkilöä, joka laktaasientsyymin puutteen vuoksi saa oireita maitosokerista. Osalla ihmisistä laktaasin puuttumiseen ei liity oireita. Tällöin puhutaan hypolaktasiasta eli suolilaktaasin niukkuudesta.

Laktoosi-intoleranssin oireita ovat

  • vatsan turvotus
  • ilmavaivat
  • löysät ulosteet
  • epämääräiset vatsakivut

Oireet ilmaantuvat 1-3 tuntia maitosokeria sisältävän tuotteen nauttimisen jälkeen.

Herkkyys oireille on yksilöllistä ja riippuu siitä, paljonko maitotuotteita on käytetty.

Laktoosi-intolerantille ei ole vaarallista, vaikka välillä nauttisikin laktoosia sisältäviä maitotuotteita. Laktoosin nauttimisesta mahdollisesti seuraavat oireet ovat ohimeneviä.

Laktoosi-intoleranssin DNA-testaus

Laktoosi-intoleranssi kannattaa varmistaa tutkimuksilla, jos vatsaoireiden yhteys maitotuotteisiin ei ole selvä tai jos oireet ovat voimakkaat.

Laktoosi-intoleranssia on aikaisemmin tutkittu laktoosirasituskokeella, mutta se on poistumassa laboratoriokokeiden tutkimusvalikoimasta epätarkkuutensa vuoksi.

Nykyään suositellaan verinäytteestä tai posken limakalvonäytteestä tehtävää geenitestiä (B -Lakt-D B), joka on paljon tarkempi kuin laktoosirasituskoe. Testi antaa yksiselitteisen vastauksen siihen, onko henkilöllä laktaasientsyymin puutteelle altistava genotyyppi.

DNA-testissä todetaan laktaasin synteesiä säätelevässä geenissä yhden nukleotidin muutos.  Genotyyppi C/C liittyy ensisijaiseen hypolaktasiaan, joka voi aiheuttaa laktoosi-intoleranssin oireita. Geenitestin perusteella ei kuitenkaan voida päätellä oireiden voimakkuutta.

Mistä voin tilata laktoosi-intoleranssitestin?

Voit tilata laktoosi-intoleranssitestin Puhdin verkkokaupasta. Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Laktoosi-intoleranssin hoito

Laktoosi-intoleranssia hoidetaan välttämällä ruokavaliossa maitosokeria. Maitosokeria voi välttää käyttämällä vähälaktoosisia tai laktoosittomia maitotuotteita tai vähentämällä normaalien maitotuotteiden käyttöä.

Useimmat laktoosi-intolerantit sietävät pieniä määriä maitosokeria ilman oireita. Arvioiden mukaan useimmat voivat käyttää noin 10 grammaa (vastaa maitolasillista) maitosokeria päivässä ilman ongelmia. Jopa suurempia annoksia (15 – 18 g laktoosia) siedetään, kun maitotuotteet nautitaan muiden ruokien yhteydessä.

Lisätietoa laktoosittomasta ja vähälaktoosisesta ruokavaliosta saat laktoosi-intoleranssista kertovasta artikkelistamme.

Laktoosi-intoleranssin oireiden välttämiseksi voidaan tilapäisesti käyttää eksogeenista laktaasientsyymiä. Entsyymiä tuotetaan eri mikrobeista, useimmiten hiivoista tai sienistä. Laktoosia pilkkovia entsyymivalmisteita on saatavana tabletteina, kapseleina ja tippoina. Niitä käytetään ennen laktoosia sisältävän aterian nauttimista tai sen yhteydessä.

Tutkimusnäyttö probioottien hyödyistä laktoosi-intoleranssin oireiden hoitamisessa on vielä osittain ristiriitaista. On kuitenkin viitteitä siitä, että eräät suoliston bakteeriflooraan vaikuttavat probiootit voivat olla hyödyksi laktoosi-intoleranssin oireiden ehkäisemisessä.

Lähteet

Almeida C.C., Lorena S.L., Pavan C.R., Akasaka H.M., Mesquita M.A. Beneficial effects of long-term consumption of a probiotic combination of Lactobacilluscasei Shirota and Bifidobacterium breve Yakult may persist after suspension of therapy in lactose-intolerant patients. Nutr. Clin. Pract. 2012;27:247–251.

Barakat, Nwakakwa, Shojamanesh, Khurana (July 5, 2006). ”Lactose Intolerance”. eMedicine. Viitattu 13.6.2018

Deng Y, Misselwitz B, Dai N, Fox M (September 2015). ”Lactose Intolerance in Adults: Biological Mechanism and Dietary Management”. Nutrients (Review). 7 (9): 8020–35.

Hillilä M. Laktoosi-intoleranssi. Duodecim 2007; 123:2743-2746

Ingram CJ, Mulcare CA, Itan Y, Thomas MG, Swallow DM (January 2009). ”Lactose digestion and the evolutionary genetics of lactase persistence”. Human Genetics. 124 (6): 579-91.

Ségurel L, Bon C (August 2017). ”On the Evolution of Lactase Persistence in Humans”. Annual Review of Genomics and Human Genetics. 18 (1): 297–319.

Synlab: Laktoosi-intoleranssi, DNA-tutkimus. Viitattu 2.7.2018

Swallow D.M. Genetics of lactase persistence and lactose intolerance. Ann. Rev. Genet. 2003;37:197–219. 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *