Tämän artikkelin luettuasi tiedät, mistä kroonisessa väsymysoireyhtymässä on kyse ja mitkä muut sairaudet ja tilat tulee tutkia ja sulkea pois ennen diagnoosia.

Krooninen väsymysoireyhtymä

  • Krooninen väsymysoireyhtymä on vaikeasti diagnosoitava ja harvinainen sairaus.
  • Yleensä kroonisen väsymysoireyhtymän oireet kuitenkin lievenevät ajan kuluessa ja henkilö pystyy palaamaan normaaliin arkeen, työhön ja opintojen pariin.
  • Tärkeää on selvittää, onko kyseessä jokin muu sairaus tai esimerkiksi ravintoainepuutos. Kroonisessa väsymysoireyhtymässä väsymys ei saa selittyä millään muulla syyllä.

Krooninen väsymysoireyhtymä tunnetaan monilla nimillä

Krooninen väsymysoireyhtymä, KVO, chronic fatigue syndrome, CFS, pit­käai­kainen väsy­my­soi­reyh­tymä, myalginen enkefalomyeliitti, ME, SEID, systemic exertion intolerance disease, SRI, systeeminen rasitusintoleranssi ja virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä – sairaudella on monta nimeä.

Kaikki viittaavat samaan oireistoon ja tautiin, jonka merkittävimpänä oireena on pitkäaikainen, krooninen väsymys ja uupumus, joka ei poistu levolla.

Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Krooninen väsymysoireyhtymä on vakava pitkäaikainen sairaus. Mitä tahansa pitkäkestoista väsymystilaa voi kuvailla krooniseksi, mutta lääketieteellisen diagnoosin saamiseksi väsymyksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kuuden kuukauden ajan. Väsymys ei myöskään saa selittyä millään muulla syyllä.

Oleellista CFS:ssä on, että väsymyksen oireet esiintyvät vähäisestäkin ponnistelusta ja oireet eivät poistu normaalilla levolla. Oireet ovat pitkäaikaisia. CFS:n oirekuva on moninainen ja vaikeusaste vaihteleva.

Krooninen väsymysoireyhtymän diagnosointi

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole olemassa yhtä tutkimusta; diagnosointi perustuu tarkkaan taudinkuvan selvittämiseen ja muiden syiden poissulkuun.

Mitä ovat kroonisen väsymysoireyhtymän oireet?

Pääasiallinen oire kroonisessa väsymysoireyhtymässä on voimakas yli kuusi kuukautta kestänyt väsymys, joka ei helpotu levolla. Poikkeuksellisen kova väsymys haittaa merkittävästi normaalia elämää, työssä suoriutumista sekä sosiaalista elämää.

Psyykkiset sairaudet eivät selitä kroonista väsymysoireyhtymää, mutta ainakin osalla sairastuneista on taustalla voimakas psyykkinen stressi.

Kroonisen väsymysoireyhtymän merkittävimmät oireet ovat:

  1. huono rasituksen sietokyky
  2. uupuminen ja väsymys
  3. huonolaatuinen ja virkistämätön uni
  4. kognitiiviset oireet (”aivosumu”, muisti- ja keskittymiskyvyn häiriöt)
  5. ortostaattinen intoleranssi (sydämen tykytys, pulssin voimakas nousu pystyasennossa, verenpaineen lasku pystyasennossa).

Myös nivel- ja lihaskipuja, vatsakipua ja päänsärkyä esiintyy.

Henkilöillä voi näiden lisäksi olla myös:

  • erilaisia vatsa­vai­voja, kuten är­tyvän suo­len oireyh­tymä
  • aamu­jäyk­kyyttä, lihas­heik­koutta
  • kuukau­tis­häi­riöitä
  • alen­tu­nut alko­holin sieto­kyky
  • virtsaa­mis­vai­keuksia
  • sil­mien ja suun kui­vuutta.

Liikkumattomuus ja väsymys voivat olla niin merkittäviä, että liikkumiseen tarvitaan pyörätuolia. Vaikeim­missa tapauk­sissa sai­raus voi joh­taa liikun­ta­ky­vyt­tö­myyteen.

Liikkumattomuus puolestaan voi aiheuttaa muita oireita:

  • ma­tala veren­paine
  • veri­tulppa
  • osteo­po­roosi
  • masen­tu­neisuus
  • makuu­haavat
  • alipaino ja kuivuminen, mikäli ei jaksa käydä juomassa ja syömässä.

Erotusdiagnostiikka

Erotusdiagnostiikassa on suljettava pois muun muassa:

  • depressio eli masennusoireet
  • anemia ja raudanpuute
  • kilpirauhasen vajaatoiminta
  • sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, diabetes
  • tarkkaavuuden häiriö
  • borrelioosi
  • ravintoainepuutokset
  • keliakia
  • krooniset ja akuutit aivojen ja selkäytimen tulehdukselliset sairaudet
  • syöpäsairaudet
  • tuleh­dus­sai­raudet
  • multip­pe­lisk­le­roosi (MS-tauti)
  • aivo­vamman jälki­tilat
  • aivo­halvaus
  • Parkin­sonin tau­ti
  • stressin aiheuttamat sairaudet
  • työuupumus
  • väsymystä aiheuttavien lääkkeiden pitkäaikaiskäyttö
  • raskaus ja sen jälkeinen tila kolmeen kuukauteen asti
  • vaikean infektion jälkitila kolmeen kuukauteen asti
  • vaikeat tilat kuten sairastettu sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta, joista toipuminen on epävarmaa viiden vuoden sisällä
  • huomattava liikalihavuus
  • urheilijan ylikunto
  • muut väsymystä aiheuttavat neurologiset sairaudet
  • uniapnea
  • muut unihäiriöt (esim. narkolepsia, idiopaattinen hypersomnia eli liikaunisuus, levottomat jalat ja periodinen raajaliikehäiriö vaikea-asteisina).

Mistä pitkittynyt väsymys voi johtua?

Joissain tapauksissa pitkittyneen väsymyksen taustalta on löytynyt pitkäaikainen masentuneisuus tai hoitamaton masennustila.

Joillakin pitkäaikaisesta väsymysoireyhtymästä kärsivillä todetaan lievää veren sokeripitoisuuden nousua tai pieniä muutoksia hypotalamuksen, aivolisäkkeen tai lisämunuaisen erittämien hormonien pitoisuuksissa.

Joskus kroonisen väsymyksen ja kiputilojen taustalla on myös traumaattisia tunnemuistoja.

Väsymysoireyhtymä ei kuitenkaan ole nykykäsityksen mukaan taustaltaan psykiatrinen häiriö. Sen seurauksena voi kuitenkin esiintyä esimerkiksi masennusoireita, sosiaalista eristäytymistä ja työkyvyttömyyttä.

Väsymystä voi liittyä moniin somaattisiin tai psykiatrisiin sairauksiin, jos ne jäävät huomaamatta ja hoitamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi anemia, diabetes, kilpirauhasen toimintahäiriöt, masennus sekä traumaperäinen stressihäiriö.

Väsymystä voi esiintyä myös esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän yhteydessä.

Krooninen väsymysoireyhtymä vai raudanpuute?

Huolellinen tutkimus on kroonisen väsymysoireyhtymän kohdalla tärkeää väärien diagnoosien välttämiseksi. Kroonisen väsymysoireyhtymän kohdalla on tärkeää selvittää, ettei kyseessä ole raudanpuute ja alhainen ferritiini, tai raudanpuuteanemia.

Raudanpuutteeseen liittyy yleensä kova väsymys ja vetämätön olo, joten sen mahdollisuus tulee sulkea pois. Raudanpuutteeseen liittyy myös monia muita oireita, joiden tunnistaminen voi auttaa selvittämään, mistä tilasta tai sairaudesta on kyse.

Raudanpuutetta hoidetaan rautalisällä ja joissain tapauksissa suonensisäisesti rautainfuusiolla. Raudanpuutteen hoidon aloituksen jälkeen olo saattaa kohentua huomattavasti, kun rauta-arvot saadaan kohdalleen ja raudan vaje saadaan korjattua.

Tutustu myös sisätautien erikoislääkäri, dosentti Esa Sopin haastatteluun raudanpuutteesta, mikäli haluat tutustua aiheeseen lisää.

Mistä krooninen väsymysoireyhtymä johtuu?

Krooninen väsymysoireyhtymän syntymekanismi on tuntematon. Krooninen väsymysoireyhtymä luokitellaan toiminnallisiin sairauksiin. Krooninen väsymysoireyhtymä on vakavasti elämää rajoittava elimellinen (fyysinen) sairaus, jota psyykkiset syyt eivät selitä.

Krooniseen väsymysoireyhtymän hoito

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole olemassa yhtä hoitoa, joka toimisi kaikilla. On viitteitä, että kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia ja fyysinen harjoittelu helpottavat jonkin verran oireita.

Suomessa ei ole kansallista suositusta taudin hoidosta ja sen järjestelyistä. Keskustele asiasta lääkärisi kanssa.

Kroonisen väsymysoireyhtymän ennuste

Kroonisen väsymysoireyhtymän ennuste on vaihteleva. Sairauden ei ole todettu vaikuttavan ihmisen elinikään. Joissain tapauksissa sairaus voi pitää henkilöä vuodepotilaana vuosien ajan.

Oirekuvaan vaikuttavat ennustetta huonontaen muun muassa:

  • sairastuneen korkea ikä
  • uskomus tilanteen pysyvyydestä esimerkiksi johtuen infektiosta tai fyysisestä syystä
  • unihäiriöiden esiintyminen
  • sairauden pitkä kesto
  • vaikea oireisto
  • psyykkinen oheissairaus.

Yleensä kroonisen väsymysoireyhtymän oireet kuitenkin lievenevät ajan kuluessa ja henkilö pystyy palaamaan normaaliin arkeen, työhön ja opintojen pariin.

Lähteet

A. Leppävuori. Käypä hoito. Katsaus. Krooninen väsymysoireyhtymä.

Huttunen, M. Lääkärikirja Duodecim. Pitkäaikainen väsymystila. 30.11.2018

Lumio, J. Lääkärikirja Duodecim. Krooninen väsymysoireyhtymä (CFS, ME). 6.2.2019

Potilaan lääkärilehti. Krooninen väsy­my­soi­reyh­tymä vie voimat. 15.8.2014

Potilaan lääkärilehti. Pitkäaikainen väsy­my­soi­reyh­tymä – kun aina vain väsyttää. 4.8.2014

Uniklinikka. Krooninen väsymysoireyhtymä

Uniliitto. Krooninen väsymysoireyhtymä

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.

Kirjoittajan avatar

Puhdin palvelun sujuvuudesta vastaava sairaanhoitaja Susanna Nuoramo on kokenut terveysalan ammattilainen. Susannan intohimona on kokonaisvaltainen hyvinvointi, psyykkisen- sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Erityisosaamisena uni ja palautuminen. Susanna vastaa Puhdilla yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa.


Päivitetty: 30.09.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *