Puhti haastatteli sisätautien erikoislääkäri, dosentti Esa Soppia raudanpuutteesta. Raudanpuute on yleinen tila, johon ei aina saa oikeaa hoitoa. Oireet ovat varsin moninaisia, eikä raudanpuutetta välttämättä tunnisteta riittävän hyvin. Soppi arvioi, että raudanpuutteen kustannus yhteiskunnalle on vähintään 100 M€/vuosi, joten varsin merkittävästä tilanteesta on kyse.

Katso myös alta video haastattelusta. Videolla Esa Soppi kertoo sairaanhoitaja Susanna Nuoramon haastattelussa kattavasti muun muassa raudanpuutteen oireista, hoidosta ja yleisyydestä. Videon löydät myös Puhdin YouTube-kanavalta.

1. Esa Soppi, mihin rautaa tarvitaan?

Rautaa tarvitaan punasolujen rakennusaineena, lihasten toiminnassa, sekä useiden valkuaisten toiminnassa, jotka vaikuttavat energia-aineenvaihduntaan, aivojen toimintaan ja hermoimpulssien kulkuun.

2. Minkälaisia oireita raudanpuutteesta voi tulla?

Oireet voivat olla lähes mitä tahansa. Yleisimmin esiintyy väsymystä, suorituskyvyn laskua (sekä fyysisesti että psyykkisesti), muistihäiriöitä, painonnousua, levottomia jalkoja, iho-oireita ja suolioireita. Raudanpuutteiset henkilöt voivat olla myös täysin toimintakyvyttömiä.

3. Mihin sairauksiin tai tiloihin raudanpuute voidaan sekoittaa?

Väärät diagnoosit ovat hyvin yleisiä. Suomessa noin 100 000 saa kilpirauhaslääkkeitä, ilman että heillä todennäköisesti on kilpirauhasen sairautta. Suuri osa näistä henkilöistä on mitä todennäköisemmin raudanpuutteisia. Myös masennus tai alavireisyys on erittäin yleinen raudanpuutteen oire.

Myös työuupumuksen ja kroonisen väsymysoireyhtymän kohdalla huolellinen tutkimus on tärkeää. Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosia ei voi tehdä ilman, että potilaasta on selvitetty luuydinpunktiolla rautatasapainon tila.

4. Mitä tarkoittaa raudanpuute ilman anemiaa?

Anemia tarkoittaa WHO:n määritelmän mukaan sitä, että hemoglobiini laskee naisilla alle 120 g/l ja miehillä alle 130 g/l. Jos henkilöllä on raudanpuute, mutta ei anemiaa, puhutaan raudanpuutteesta ilman anemiaa.

Raudanpuute ilman anemiaa on moninkertaisesti yleisempi tila kuin raudanpuuteanemia. Suomessa on todennäköisesti noin 40 000 – 90 000 henkilöä, jotka ovat aneemisia raudanpuutteeen vuoksi. Raudanpuutteisia ilman anemiaa on arviolta 240 000 naista ja 90 000 miestä.

5. Mistä raudanpuute johtuu?

Yleensä raudanpuute johtuu siitä, että rautaa menetetään esimerkiksi runsaiden kuukautisten, raskauksien tai synnytyksen takia. Molemmille sukupuolille yhteisiä syitä raudanpuutteelle ovat muun muassa verenluovutukset sekä sairaudet, joissa verta menetetään (esimerkiksi haavainen paksusuolentulehdus).

Yksi yleisimmistä syistä raudanpuutteelle on myös se, että äiti on ollut raudanpuutteinen raskauden aikana ja sen seurauksena myös lapset ovat raudanpuutteisia.

Raudanpuute voi johtua myös siitä, että rautaa ei saada ruokavaliosta riittävästi tai jos rauta ei imeydy esimerkiksi suolistosairauksien (keliakia, hapoton maha) yhteydessä. Myös pitkäaikainen, päivittäinen happosalpaajien käyttö voi vaikuttaa raudan imeytymiseen.

Raudan tarve kasvaa myös esimerkiksi urheilijoilla, mikä voi olla yksi myötävaikuttava tekijä raudanpuutteen kehittymisessä, mutta tuskin koskaan ainoa syy.

6. Onko raudanpuute periytyvää?

Tunnetaan periytyvä raudanpuute, joka on hyvin harvinainen. Kuitenkin raudanpuute voi siirtyä sukupolvelta toiselle, mikäli äiti on raudanpuutteinen ja naispuolinen tytär on sitä kautta raudanpuutteinen, ja hänen lapsensa on raudanpuutteinen ja niin edespäin.

7. Mitkä veriarvot osoittavat raudanpuutteen?

Parhaat raudanpuutteen diagnoosin menetelmät ovat verenkuva, joka kertoo hemoglobiinin ja punasoluindeksit, sekä ferritiini. Ferritiinin viitearvona alarajana pidetään yleensä arvoa 30 µg/l.

8. Kuinka raudanpuutetta hoidetaan?

Raudanpuute tulee aina hoitaa. Yleensä raudanpuute ei korjaannu pelkällä ravitsemuksella, vaan tarvitaan ensisijaisesti suun kautta otettavaa rautavalmistetta. Rautahoidon aikana rautaa otetaan yleensä 200 mg päivässä, jaettuna kahteen annokseen.

Raudan imeytymistä heikentävät maito, kalkkivalmisteet, magnesiumvalmisteet, kahvi, tee ja leseet. Yleensä ruoan kanssa rauta imeytyy huonommin. Kaikkein paras on, mikäli pystyy ottamaan raudan tyhjään vatsaan.

Jos henkilö on aneeminen, rautahoidon kesto on keskimäärin vuosi. Jos henkilö ei ole aneeminen, 6-9 kuukautta. Hoidon aikana mitataan toistuvasti hemoglobiinia ja ferritiiniä, jotta tiedetään, kuinka kauan rautaa tulee käyttää. Mitä pidempään raudanpuute on kestänyt, sitä hankalampaa hoito on. Raudanpuute voi uusiutua.

Rautahoito ei aina tehoa ja siihen voi liittyä haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia, närästystä, vatsakipuja, vatsakouristuksia, ummetusta ja ripulia. Tällöin rautavalmistetta ei välttämättä pysty käyttämään.

Vaikka henkilö pystyisi käyttämään maksimimäärän rautaa, ei raudanpuute välttämättä aina korjaannu. Siinä tilanteessa lääkäri harkitsee raudan antamista suoneen, mutta tämän hoidon saatavuus on tällä hetkellä huono.

Tutustu Puhdin tutkimuspaketteihin ja tilaa:

Puhti tekee perinteisistä laboratoriotuloksista helposti ymmärrettäviä. Palvelu auttaa huomaamaan poikkeamat ja muutokset mittauksissa. Tulokset saat selkeälle tulosraportille, jossa arvot esitetään graafisesti ja näet selkeästi, ovatko arvosi viitearvojen sisällä! Saat tulosraportilta myös lisätietoa terveytesi edistämiseksi. Tulokset on helppoa ottaa tarvittaessa myös mukaan lääkärikäynnille! Puhdin testien käyttämiseen et tarvitse lääkärin lähetettä.

Puhti tulosraportti mobiili

Teksti

Kirjoittajan avatar

Puhdin viestinnästä ja palvelun jatkuvasta kehittämisestä vastaava Mirka Tuovinen on valmentaja ja sisällöntuottaja. Mirka on ravitsevan ruoan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolestapuhuja. Erityisosaamista Mirkalla on hyvinvoivasta mielestä, erityisruokavalioista ja työhyvinvoinnista.


Päivitetty: 07.04.2020

Onko sinulla kokemuksia aiheesta, joita haluaisit jakaa?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *