Tyreotropiinin (P-TSH tai S-TSH) pitoisuus veressä tutkitaan, jotta saadaan selville, onko kilpirauhasessa toimintahäiriö. Kilpirauhanen on olennaisesti ihmisen aineenvaihduntaan eli metaboliaan vaikuttava, noin 20 gramman suuruinen rauhanen kaulan alueella. Tyreotropiini on yksi sen toimintaa säätelevistä hormoneista.

  • Tyreotropiini on ensisijainen tutkimus, jonka avulla kilpirauhasen toimintahäiriö todetaan.
  • Tyreotropiini mahdollistaa tyroksiinin tuotannon.
  • Tyreotropiini kannattaa tutkia esimerkiksi väsymysoireiden vuoksi.
  • Tyreotropiini on ensisijainen tutkimus, jonka avulla kilpirauhasen toimintahäiriö todetaan.
  • Tyreotropiini mahdollistaa tyroksiinin tuotannon.
  • Tyreotropiini kannattaa tutkia esimerkiksi väsymysoireiden vuoksi.

Tyreotropiinin (P-TSH tai S-TSH) pitoisuus veressä tutkitaan, jotta saadaan selville, onko kilpirauhasessa toimintahäiriö. Kilpirauhanen on olennaisesti ihmisen aineenvaihduntaan eli metaboliaan vaikuttava, noin 20 gramman suuruinen rauhanen kaulan alueella. Tyreotropiini on yksi sen toimintaa säätelevistä hormoneista.

Tyreotropiinin pitoisuus on ensisijainen tutkimus epäiltäessä kilpirauhasen vajaa tai liikatoimintaa. Näiden tilojen oireita ovat muun muassa muutokset painossa, väsymys, matala tai korkea verenpaine sekä muutokset mielialassa. 

Tässä artikkelissa kerromme, millainen aine on tyreotropiini, millaiset sen viitearvot ovat, mitä muuta sen poikkeava pitoisuus voi tarkoittaa kuin kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa sekä mitä sen pitoisuuden testauksen aikana tulee muistaa.

Mitä on tyreotropiini?

Tyreotropiini on aivolisäkkeen erittämä, kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni. Sen merkintätapoja esimerkiksi laboratoriokokeissa ovat S-TSH ja P-TSH. TSH-lyhenne tulee sanoista tyreoideaa (eli kilpirauhasta) stimuloiva hormoni. Jotta kilpirauhanen voi tuottaa kilpirauhashormoni tyroksiinia, on veressä oltava riittävästi tyreotropiinia.

Kilpirauhasperäisessä vajaatoiminnassa, joka on yleisin vajaatoiminnan tyyppi, TSH:n määrä veressä kasvaa. Kun tyroksiinin määrä veressä vähenee, aivolisäke huomaa sen ja lisää TSH:n tuotantoa. Tämän tarkoitus on saada kilpirauhanen tuottamaan enemmän tyroksiinia, mutta johtaa vajaatoimintaan. Vajaatoiminta oirehtii paleluna, painon nousuna, ihon kuivuutena, masentuneisuutena ja ajatuksen hidastumisena.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa TSH:n pitoisuus on päinvastoin pienentynyt, kun taas T4-v (vapaa tyroksiini) ja T3-v (trijodityroniini) ovat suurentuneet. Liikatoiminnan oireet ovat osin päinvastaisia kuin vajaatoiminnan oireet (esimerkiksi painon lasku ja nopea sydämen syke), mutta myös liikatoiminta aiheuttaa vajaatoiminnan tapaan huonovointisuutta.

Mistä voin tilata tyreotropiinitutkimuksen?

Voit tilata tyreotropiinin tutkimuksen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta. Tutkimus kuuluu myös seuraaviin testipaketteihin:

Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvot

Tyreotropiinin viitearvot ovat seuraavat:

Lapset 2 – 11 vuotta 0,6 – 6,3 mIU/l
Lapset 12 – 17 vuotta 0,5 – 4,9 mIU/l
Aikuiset ≥ 18 vuotta 0,4 – 4,0 mIU/l

Arvoja väliltä 2,5-4,0 mIU/L kannattaa tarkkailla, koska tällainen arvo voi merkitä suurentunutta riskiä sairastua kilpirauhassairauksiin seuraavien 20 vuoden aikana.

95 prosentilla terveistä henkilöistä TSH-arvo on välillä 0,4-2,5 mIU/L.

Mihin poikkeava pitoisuus voi viitata?

Korkea TSH-arvo voi viitata seuraaviin tiloihin:

  • Primaarinen hypotyreoosi. Pitoisuus voi kasvaa jo subkliinisessä tilassa, eli tilassa, jossa TSH on alle 10 mlU/l, mutta se voi olla myös viitealueella. Subkliininen tarkoittaa, että hypotyreoosi on piilevä.
  • Autoimmuunityreoidiitti, eli kilpirauhasen tulehdus, jossa T- ja B-lymfosyyttejä kertyy kilpirauhaseen.
  • Akuutti tulehdus tai sairaus.
  • Ikä – yli 65-vuotiailla henkilöillä TSH voi olla korkeampi.
  • Sekundaarinen hypertyreoosi, eli tila, jossa kilpirauhasen liikatoiminta johtuu hypotalamuksen tai hypofyysin vauriosta.
  • TSH-reseptoreiden vasta-aineet (S-TSHRAb): Aivolisäke eli hypofyysi vastustaa kilpirauhasen hormoneita.
  • Heterofiiliset vasta-aineet: tyroksiinihoito ei tehoa.

Matala TSH-arvo voi viitata seuraaviin tiloihin:

  • Primaarinen hypertyreoosi: TSH on laskenut alle 0,03 mIU/L, koska T3:a ja T4:ä on veressä liikaa.
  • Sekundaarinen tai tertiaarinen hypotyreoidismi, eli vajaatoiminta, joka johtuu aivolisäkkeestä tai hypotalamuksesta. Myös kilpirauhasen hormonituotanto on alhainen.
  • Kyhmystruuma
  • Hoidettu Basedowin tauti. Liikatoiminnan hoitaminen lääkkeellä, leikkauksella tai radiojodihoidolla johtaa yleensä kilpirauhasen vajaatoimintaan.
  • Toksinen kilpirauhasen adenooma eli hyvälaatuinen, liikaa kilpirauhashormonia tuottava kyhmy.

Testaus

TSH-pitoisuus veressä tutkitaan hypertyreoosin ja hypotyreoosin diagnosoimiseksi, sekä kilpirauhasen hormonien korvaushoidon tehokkuuden arvioimiseksi. Tutkimus voidaan tehdä myös, kun kilpirauhasen terveydentila halutaan selvittää.

Jos on perinnöllinen alttius kilpirauhassairaudelle, kannattaa arvo mitata ajoissa.

Väsymys, painonnousu ja muut kilpirauhasen liika– tai vajaatoimintaan liittyvät oireet ovat hyviä syitä mitata tyreotropiiniarvo.

Verikoe tehdään tyroksiinihoidon kuluessa säännöllisesti, jotta sen toimivuudesta voidaan varmistua. Kilpirauhasen toimintahäiriöiden tutkimiseksi TSH:n mittaus on ensisijainen, mutta ei ainoa tutkimus.

Tutkimus tehdään mieluiten aamupäivällä kello 8-12 välillä. Tämä johtuu tyreotropiinin pitoisuuden vaihtelusta vuorokaudenajan mukaan. Pitoisuus on korkeimmillaan yöllä ja matalimmillaan aamulla. Sen pitoisuus nousee iltaa kohden. Tyroksiinilla ei ole samantapaista vuorokausirytmiä, mutta trijodityroniinilla on.

Jos TSH-pitoisuus on viitearvojen ulkopuolella, on vapaan T4-hormonin määrittäminen tarpeen. Tyreotropiini on erittäin herkkä tyroksiinihormonipitoisuuden muutoksille.

Seuraavissa tapauksissa tyreotropiinin tutkiminen ei anna luotettavaa tulosta:

  • Potilaat, joilla on sentraalinen, aivolisäkeperäinen, hypotyreoosi
  • Sairaalapotilaat, jotka saavat TSH:ta laskevia lääkkeitä (dopamiini, glukokortikoidit)
  • Potilaat, joiden korvaus- tai supressiohoitoa muutetaan
  • Potilaat, joilla on akuutti psykiatrinen sairaus

Mittauksen jälkeen tulokset saadaan noin yhden työpäivän aikana. Täältä voit lukea lisää verikokeeseen valmistautumisesta.

Lähteet:

Kilpirauhasenvajaatoiminta.fi: Autoimuunityreoidiitti

Schalin-Jäntti, Kamilla: Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim

Metso, Saara; Jaatinen, Piia 2013: Kilpirauhasen liikatoiminta. Suomen endokrinologiyhdistys ry.

Synlab: Tyreotropiini (2832 S -TSH)

Terveyskirjasto: Tyreotropiini (P-TSH)

Tyreotropiinin (P-TSH tai S-TSH) pitoisuus veressä tutkitaan, jotta saadaan selville, onko kilpirauhasessa toimintahäiriö. Kilpirauhanen on olennaisesti ihmisen aineenvaihduntaan eli metaboliaan vaikuttava, noin 20 gramman suuruinen rauhanen kaulan alueella. Tyreotropiini on yksi sen toimintaa säätelevistä hormoneista.

Tyreotropiinin pitoisuus on ensisijainen tutkimus epäiltäessä kilpirauhasen vajaa tai liikatoimintaa. Näiden tilojen oireita ovat muun muassa muutokset painossa, väsymys, matala tai korkea verenpaine sekä muutokset mielialassa. 

Tässä artikkelissa kerromme, millainen aine on tyreotropiini, millaiset sen viitearvot ovat, mitä muuta sen poikkeava pitoisuus voi tarkoittaa kuin kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa sekä mitä sen pitoisuuden testauksen aikana tulee muistaa.

Mitä on tyreotropiini?

Tyreotropiini on aivolisäkkeen erittämä, kilpirauhasen toimintaa säätelevä hormoni. Sen merkintätapoja esimerkiksi laboratoriokokeissa ovat S-TSH ja P-TSH. TSH-lyhenne tulee sanoista tyreoideaa (eli kilpirauhasta) stimuloiva hormoni. Jotta kilpirauhanen voi tuottaa kilpirauhashormoni tyroksiinia, on veressä oltava riittävästi tyreotropiinia.

Kilpirauhasperäisessä vajaatoiminnassa, joka on yleisin vajaatoiminnan tyyppi, TSH:n määrä veressä kasvaa. Kun tyroksiinin määrä veressä vähenee, aivolisäke huomaa sen ja lisää TSH:n tuotantoa. Tämän tarkoitus on saada kilpirauhanen tuottamaan enemmän tyroksiinia, mutta johtaa vajaatoimintaan. Vajaatoiminta oirehtii paleluna, painon nousuna, ihon kuivuutena, masentuneisuutena ja ajatuksen hidastumisena.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa TSH:n pitoisuus on päinvastoin pienentynyt, kun taas T4-v (vapaa tyroksiini) ja T3-v (trijodityroniini) ovat suurentuneet. Liikatoiminnan oireet ovat osin päinvastaisia kuin vajaatoiminnan oireet (esimerkiksi painon lasku ja nopea sydämen syke), mutta myös liikatoiminta aiheuttaa vajaatoiminnan tapaan huonovointisuutta.

Mistä voin tilata tyreotropiinitutkimuksen?

Voit tilata tyreotropiinin tutkimuksen yksittäisenä testinä Puhdin verkkokaupasta. Tutkimus kuuluu myös seuraaviin testipaketteihin:

Kaikki Puhdin testit ovat tilattavissa ilman lääkärin lähetettä.

Viitearvot

Tyreotropiinin viitearvot ovat seuraavat:

Lapset 2 – 11 vuotta 0,6 – 6,3 mIU/l
Lapset 12 – 17 vuotta 0,5 – 4,9 mIU/l
Aikuiset ≥ 18 vuotta 0,4 – 4,0 mIU/l

Arvoja väliltä 2,5-4,0 mIU/L kannattaa tarkkailla, koska tällainen arvo voi merkitä suurentunutta riskiä sairastua kilpirauhassairauksiin seuraavien 20 vuoden aikana.

95 prosentilla terveistä henkilöistä TSH-arvo on välillä 0,4-2,5 mIU/L.

Mihin poikkeava pitoisuus voi viitata?

Korkea TSH-arvo voi viitata seuraaviin tiloihin:

  • Primaarinen hypotyreoosi. Pitoisuus voi kasvaa jo subkliinisessä tilassa, eli tilassa, jossa TSH on alle 10 mlU/l, mutta se voi olla myös viitealueella. Subkliininen tarkoittaa, että hypotyreoosi on piilevä.
  • Autoimmuunityreoidiitti, eli kilpirauhasen tulehdus, jossa T- ja B-lymfosyyttejä kertyy kilpirauhaseen.
  • Akuutti tulehdus tai sairaus.
  • Ikä – yli 65-vuotiailla henkilöillä TSH voi olla korkeampi.
  • Sekundaarinen hypertyreoosi, eli tila, jossa kilpirauhasen liikatoiminta johtuu hypotalamuksen tai hypofyysin vauriosta.
  • TSH-reseptoreiden vasta-aineet (S-TSHRAb): Aivolisäke eli hypofyysi vastustaa kilpirauhasen hormoneita.
  • Heterofiiliset vasta-aineet: tyroksiinihoito ei tehoa.

Matala TSH-arvo voi viitata seuraaviin tiloihin:

  • Primaarinen hypertyreoosi: TSH on laskenut alle 0,03 mIU/L, koska T3:a ja T4:ä on veressä liikaa.
  • Sekundaarinen tai tertiaarinen hypotyreoidismi, eli vajaatoiminta, joka johtuu aivolisäkkeestä tai hypotalamuksesta. Myös kilpirauhasen hormonituotanto on alhainen.
  • Kyhmystruuma
  • Hoidettu Basedowin tauti. Liikatoiminnan hoitaminen lääkkeellä, leikkauksella tai radiojodihoidolla johtaa yleensä kilpirauhasen vajaatoimintaan.
  • Toksinen kilpirauhasen adenooma eli hyvälaatuinen, liikaa kilpirauhashormonia tuottava kyhmy.

Testaus

TSH-pitoisuus veressä tutkitaan hypertyreoosin ja hypotyreoosin diagnosoimiseksi, sekä kilpirauhasen hormonien korvaushoidon tehokkuuden arvioimiseksi. Tutkimus voidaan tehdä myös, kun kilpirauhasen terveydentila halutaan selvittää.

Jos on perinnöllinen alttius kilpirauhassairaudelle, kannattaa arvo mitata ajoissa.

Väsymys, painonnousu ja muut kilpirauhasen liika– tai vajaatoimintaan liittyvät oireet ovat hyviä syitä mitata tyreotropiiniarvo.

Verikoe tehdään tyroksiinihoidon kuluessa säännöllisesti, jotta sen toimivuudesta voidaan varmistua. Kilpirauhasen toimintahäiriöiden tutkimiseksi TSH:n mittaus on ensisijainen, mutta ei ainoa tutkimus.

Tutkimus tehdään mieluiten aamupäivällä kello 8-12 välillä. Tämä johtuu tyreotropiinin pitoisuuden vaihtelusta vuorokaudenajan mukaan. Pitoisuus on korkeimmillaan yöllä ja matalimmillaan aamulla. Sen pitoisuus nousee iltaa kohden. Tyroksiinilla ei ole samantapaista vuorokausirytmiä, mutta trijodityroniinilla on.

Jos TSH-pitoisuus on viitearvojen ulkopuolella, on vapaan T4-hormonin määrittäminen tarpeen. Tyreotropiini on erittäin herkkä tyroksiinihormonipitoisuuden muutoksille.

Seuraavissa tapauksissa tyreotropiinin tutkiminen ei anna luotettavaa tulosta:

  • Potilaat, joilla on sentraalinen, aivolisäkeperäinen, hypotyreoosi
  • Sairaalapotilaat, jotka saavat TSH:ta laskevia lääkkeitä (dopamiini, glukokortikoidit)
  • Potilaat, joiden korvaus- tai supressiohoitoa muutetaan
  • Potilaat, joilla on akuutti psykiatrinen sairaus

Mittauksen jälkeen tulokset saadaan noin yhden työpäivän aikana. Täältä voit lukea lisää verikokeeseen valmistautumisesta.

Lähteet:

Kilpirauhasenvajaatoiminta.fi: Autoimuunityreoidiitti

Schalin-Jäntti, Kamilla: Aikuispotilaan kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim

Metso, Saara; Jaatinen, Piia 2013: Kilpirauhasen liikatoiminta. Suomen endokrinologiyhdistys ry.

Synlab: Tyreotropiini (2832 S -TSH)

Terveyskirjasto: Tyreotropiini (P-TSH)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *